Hyvä raha vs huono raha

Greshamin laki on vanha taloustieteen teoria, joka yksinkertaistetusti väittää, että huono raha ajaa hyvän rahan pois kierrosta. Tämä taloustieteen ilmiö on havaittu useita kertoja historiassa ympäri maapalloa, aina antiikin Kreikasta nykypäivän valtioihin. Toinen taloustieteen teoria taas väittää juuri päinvastaista. Thierin lain mukaan hyvä raha ajaa huonon rahan pois kierrosta. Usein Greshamin ja Thierin laki on liitetty arvometalleista luotuihin kolikkoihin, mutta voivatko ne päteä myös digitaaliseen valuuttaan kuten Bitcoiniin, ja kumpi laeista on oikeassa?

              
Greshamin laki
Greshamin laki voidaan tarkemmin määritellä havainnoksi, että kahden valuutan ollessa laillisena maksuvälineenä (legal tender) samanarvoisia, alemman luontaisen arvon raha (huono raha) ajaa korkeamman luontaisen arvon rahan (hyvä raha) pois kierrosta, kun ihmiset hamstraavat korkeamman arvon valuutan itselleen. Laillinen maksuväline tarkoittaa, että kauppiaiden on hyväksyttävä maksut kyseissä valuutassa, eli sen käytettävyys on lailla taattu. Yleensä historiassa tällainen kahden valuutan ero on syntynyt arvometalleista luoduille kolikoille, kun rahan liikkeellelaskija on päättänyt vähentää arvometallin määrää kolikossa. Kun kierrossa on lain edessä samanarvoisia kolikoita, joista toisella on korkeampi luontainen arvo sen sisältämän jalometallin kuten kullan ansiosta, ihmiset käyttävät mieluummin alempiarvoisia kolikkoja ja säästävät arvokkaammat kolikot itsellään. Tällaisia tapahtumia on havaittu historiassa useita niin antiikin Kreikassa, jossa hopeakolikot pikkuhiljaa muuttuivat kuparikolikoiksi, kuin viime vuosisadan puolella useissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, joissa kolikkojen jalometallit vaihdettiin halvempiin metalleihin.
Thierin laki
Kuten edellisessä kappaleessa todettiin, Greshamin laki on pitänyt useissa toisistaan riippumattomissa tilanteissa paikkaansa. Voiko Thierin laki siis mitenkään pitää paikkaansa samanaikaisesti yhdessä Greshamin lain kanssa? Thierin laki yleensä astuu voimaan, kun huono raha menettää lopullisesti uskottavuutensa ja arvonsa suhteessa hyvään rahaan. Yleensä tällaisen tilanteen aiheuttaa hyperinflaatio, joka tekee rahan käytöstä lähes mahdotonta. Useat voivat muistaakin kuvat historian oppikirjoista, joissa Saksassa seteleitä kuljetettiin kottikärryillä tai uutiset, kuinka Venezuelassa rahan määrän mittaamisessa siirryttiin seteleiden laskemisesta niiden punnitsemiseen. Tällaisissa tilanteissa kauppiaat hylkäävät huonon rahan vastaanottamisen ja vaativat hyödykkeistään ainoastaan hyvää rahaa.
Esimerkkejä lähihistoriasta
Pienemmässä mittakaavassa Greshamin laki näyttäytyy juhlarahoissa, jotka katoavat kierrosta nopeasti keräilijöiden kokoelmiin. Tämä esimerkki todistaa myös sen, että Greshamin laki pätee myös valuuttoihin, joiden arvo pysyy korkeampana jollain muulla tavoin kuin sen sisältämän jalometallin turvin. Toinen yleinen esimerkki lähihistoriasta on useissa maissa tapahtuva dollarisaatio. Tämä tapahtuu, kun maan oma valuutta kärsii korkeasta inflaatiosta, jolloin kansalaiset voivat alkaa käyttämään vakaampia ulkomaalaisia valuuttoja kuten dollareita tai euroja. Usein tällaisissa tilanteissa ihmiset pitävät säästönsä näissä vakaammissa valuutoissa ja pyrkivät maksamaan ostoksensa korkean inflaation valuutassa. Greshamin laki pätee siis myös fiat-valuuttojen välillä.
Inflaation edelleen kiihtyessä Greshamin laki alkaa kuitenkin kääntyä Thierin laiksi. Ensimmäisiä merkkejä tästä yleensä on, että kauppiaat alkavat tarjota tuotteistaan alennuksia, jos ne maksetaan hyvässä rahassa. Pikkuhiljaa hyvä raha alkaa jälleen kiertämään taloudessa ja sen käytöstä tulee yleisempää. Lopulta huonon rahan uskottavuuden ja arvon tuhoutuessa lopullisesti inflaation johdosta, kauppiaat hylkäävät sen hyväksymisen kokonaan ja vaativat maksun hyvässä rahassa. Tässä tilanteessa huonon rahan arvo laillisena maksuvälineenä rikkoutuu, koska kauppiaat katsovat lain vastustamisen olevan vähemmän haitallista kuin huonon rahan vastaanottamisen.
Kuten yllä mainittiin, Thierin laki yleensä astuu voimaan hyperinflaation seurauksena. Tämänkaltaisia tapauksia on nähty esimerkiksi Zimbabwessa, jossa henkilöt siirtyivät osittain jopa vaihdantatalouteen, kun Zimbabwen dollarista tuli mahdotonta käyttää. Tällaisissa tilanteissa valtiot yleensä ottavat käyttöön jonkin muun valtion vakaamman valuutan, kuten Yhdysvaltojen dollarin. Maita, joissa dollarisaatio on mennyt tähän pisteeseen, on useita, kuten Ecuador, Zimbabwe ja El Salvador.
Onko Bitcoin hyvää vai huonoa rahaa?
Onko Bitcoin sitten hyvää vai huonoa rahaa? Bitcoin on vielä nuori valuutta, joten täysin varmasti sitä ei vielä voida laittaa kumpaankaan kategoriaan. Sen ominaisuuksien perusteella kuitenkin voidaan tehdä vahva oletus. Kuten edellä käytiin läpi, raha muuttuu huonoksi yleensä inflaation johdosta; jalometallin määrän vähentäminen kolikoissa, jolloin niitä voidaan luoda enemmän, setelien holtiton painaminen tai keskuspankkien massiiviset elvytystoimet rahamarkkinoille. Nämä kaikki tuhoavat valmiiksi kierrossa olevan rahan arvoa, jolloin sitä ei voi käyttää säästämiseen. Bitcoinin yksi suurimmista vahvuuksista on sen ennustettavuus. Bitcoin toimii oman protokollansa mukaan, johon on määritelty Bitcoinien määrän rajaksi 21 miljoonaa kappaletta. Edes keskuspankit tai valtiot eivät pysty painamaan yhtään enempää Bitcoineja, mikä tekee siitä pitkällä aikavälillä hyvin vakaan ja ennustettavan. Vaikka Bitcoinilla ei ole samanlaista luontaista arvoa kuin jalometalleilla, antavat sen ennustettavuus ja verkoston hajautus sekä turvallisuus sille arvoa maksuvälineenä ja arvonsäilyttäjänä. Näiden ominaisuuksien ansiosta itse pidän Bitcoinia hyvänä rahana. Koska pidän Bitcoinia hyvänä rahana, en usko ainakaan lähitulevaisuudessa Bitcoinista tulevan laajasti jokapäiväisissä ostoksissa käytettävä valuutta.
Mielipiteeni voi kuitenkin johtua siitä, että asun vakaassa länsimaassa. Euro ja Yhdysvaltojen dollari ovat, ainakin vielä, suhteellisen vakaita valuuttoja, vaikkakin Covid-19 pandemian elvytystoimien jälkeen inflaatio onkin kohonnut vauhdilla. Täällä Bitcoin ja muut kryptovaluutat toimivat hyvinä säästämisen keinoina, kun taas arvoa menettävää fiat-rahaa käytetään jokapäiväisiin ostoksiin. Toisaalta Yhdysvaltojen dollaria käyttävä El Salvador hyväksyi ensimmäisenä valtiona maailmassa Bitcoinin lailliseksi maksuvälineeksi syyskuussa 2021, ja siellä Bitcoinia on käytetty myös päivittäisiin ostoihin dollarin rinnalla. El Salvadorin lisäksi Bitcoin on jo nyt hyvin yleinen valuutta monissa korkean inflaation maissa. Bitcoinin käyttöä näissä maissa vauhdittavat myös Bitcoinia, ja erityisesti sen Lightning networkia käyttävien maksusovellusten kehittyminen, sekä se, että globaalit rahalähetykset, joita lähetetään näihin valtioihin paljon, onnistuvat huomattavasti helpommin näiden Bitcoinin avulla, kuin perinteisten finanssi-instituutioiden kautta.
Yhteenveto
Molemmat Greshamin sekä Thierin lait ovat toistuneet useita kertoja ympäri maailmaa, joten niitä voidaan pitää hyvin paikkansapitävinä teorioina. Kumpi laeista pätee sitten Bitcoiniin, määräytyy hyvin paljon sen perusteella, mikä on se toinen valuutta, johon Bitcoinia verrataan. Lisäksi asiaan vaikuttaa pitkälti Bitcoinin asema lain edessä. Tämän kannalta on mielenkiintoista seurata, miten El Salvadorin tilanne tulee kehittymään. 
Näiden lakien mukaan on Bitcoin ominaisuuksiensa perusteella mielestäni hyvää rahaa. Näin ollen se toimii hyvänä omaisuusluokkana säästämiseen vakaissa länsimaissa. Todella korkean inflaation valtioissa, sen käyttö on kuitenkin jo yleistynyt ja helpottunut erilaisten maksusovellusten ansiosta. Lopuksi vaikka useat länsimaat ovatkin hyvin vakaita, on historia osoittanut, että inflaatio tai muu rahapoliittinen shokki voi iskeä myös tällaisiin valtioihin. Mielestäni Bitcoin voi toimia siis myös vakuutena tällaista tilannetta varten, jolloin vain hyvä raha käy maksuvälineenä. Erityisen valppaana kannattaa olla, jos huomaa kauppiaiden alkavan tarjoamaan alennuksia Bitcoinilla maksettaessa.

Manu Isto
Kryptovaluutta-asiantuntija