Mikä on {{chartFullCurrency}}?

Bitcoin on maailman tunnetuin lohkoketjuteknologiaa hyödyntävä digitaalisessa muodossa oleva kryptovaluutta. Satoshi Nakamoto -nimimerkin takana toimiva toistaiseksi tuntemattomaksi jäänyt henkilö tai ryhmittymä julkaisi Bitcoinin white paperin (vapaasti suomennettuna projektisuunnitelman) vuoden 2008 lokakuussa. Bitcoinin ensimmäinen lohko louhittiin puolestaan 3. tammikuuta vuonna 2009. Tuota päivää pidetään myös yleisesti ottaen Bitcoinin syntymäpäivänä.

Bitcoinien maksimimäärä on 21 miljoonaa bitcoinia. Yksi bitcoin on puolestaan mahdollista jakaa 100 miljoonaan pienempään yksikköön, jotka on nimetty Bitcoinin luojan Satoshi Nakamoton mukaan satosheiksi. Bitcoiniin sijoittaminen ei siis vaadi suurta kertainvestointia, ja bitcoineja on mahdollista hankkia halutessaan vaikka vain muutamalla eurolla.

Bitcoinin lohkoketjun ylläpitotyöstä vastaavat louhijat. Louhijat luovuttavat tietokoneidensa laskentatehoa Bitcoinin verkolle. Louhinnan pääasialliset tehtävät ovat Bitcoinin lohkoketjussa tapahtuvien transaktioiden vahvistaminen sekä uusien bitcoinien luominen. Louhijat palkitaan työstään uuden lohkon louhintapalkkiolla ja kyseisessä lohkossa tapahtuneiden transaktioiden transaktiomaksuilla. Tänä päivänä Bitcoinin verkon louhinta vaatii erittäin paljon laskentatehoa, joten sitä suoritetaan pääasiassa ASIC-laitteilla, jotka ovat varta vasten Bitcoinin louhimiseen optimoituja erittäin tehokkaita tietokoneita. Louhinta on Bitcoinin verkolle elintärkeää, sillä ilman louhijoita ei olisi myöskään Bitcoinin verkkoa.

Uusia bitcoineja syntyy maailmaan aina uuden lohkon louhinnan yhteydessä. Bitcoinin lohkoketjussa uusi lohko louhitaan noin 10 minuutin välein ja siitä saatava louhintapalkkio on tällä hetkellä 3,125 bitcoinia. Bitcoinin louhintapalkkio puoliintuu aina 210 000 lohkon välein, ja edellisen kerran puoliintuminen tapahtui 2024 huhtikuussa. Puoliintuminen tapahtuu noin neljän vuoden välein, joten seuraavaa puoliintumista saamme todistaa vuonna 2028. Bitcoinin puoliintuminen on Bitcoinin lohkoketjun sisään ohjelmoitu ominaisuus, jonka tavoitteena on ehkäistä inflaatiota sekä pitää bitcoinien kokonaismäärän kasvu ennalta tiedossa olevana.

Bitcoinin historia

Bitcoin on maailman vanhin edelleen toiminnassa oleva kryptovaluutta. Bitcoinin ensimmäinen lohko louhittiin tammikuussa 2009, jolloin oli kulunut noin kolme kuukautta siitä, kun Satoshi Nakamoto oli julkaissut Bitcoinin white paperin. Bitcoin ei syntynyt tyhjästä, sillä se oli seurausta kymmenien vuosien tutkimustyöstä. Bitcoinia edelsi lukuisia erilaisia epäonnistuneita digitaalisen valuutan kokeiluja, jotka eivät lyöneet itseään läpi. Satoshi Nakamoto onnistui siinä, missä Bitcoinia edeltäneet kryptovaluuttaprojektit eivät olleet onnistuneet. Ensimmäistä kertaa ihmisten ulottuvilla oli digitaalinen valuutta, joka oli varustettu aidosti täysin hajautetulla hallinnolla ja paljon kaivatulla niukkuudella. Niukkuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa Bitcoinin ennalta määriteltyä maksimimäärää.

Satoshi Nakamoto loi Bitcoinin parhaimmalla mahdollisella hetkellä. Vuosina 2008–2009 maailmaa ravisteli ennennäkemätön finanssikriisi. Tämä finanssikriisi oli seurausta muun muassa keskuspankkien holtittomasta rahapolitiikasta. Luottamus perinteisiin pankkeihin oli romahtanut, ja ihmiset suorastaan janosivat uudenlaista valuuttajärjestelmää.

Uudenlaiselle valuuttajärjestelmälle oli toden totta kysyntää, sillä Bitcoinin suosio alkoi kasvaa erittäin voimakkaasti 2010-luvun alkupuoliskolla. Bitcoinin ympärille alkoi nousta aivan uudenlaisia palveluita ja sillä oli mahdollista tehdä myös reaalimaailman ostoksia.

Bitcoin on saanut historiansa aikana myös useita erilaisia forkkeja eli päivityksiä. Kuuluisimpana Bitcoinin päivityksenä voidaan pitää vuonna 2017 tehtyä SegWit-päivitystä. SegWit-päivitys paransi Bitcoin-verkon kapasiteettia muuttamalla verkon tapaa varmistaa Bitcoinin transaktioita. Tällä hetkellä Bitcoinin verkon skaalautuvuutta, eli verkon kapasiteettia, pyritään puolestaan kehittämään salamaverkkoteknologian (Lightning Network) avulla. Salamaverkko on täysin Bitcoinin lohkoketjusta erillinen protokolla, jonka tavoitteena on mahdollistaa tulevaisuudessa välittömät bitcoin-siirrot.

Bitcoinin teknologia

Bitcoin on lohkoketjuteknologiaa hyödyntävä kryptovaluutta. Lohkoketju tarkoittaa kirjaimellisesti ketjussa olevia lohkoja. Yksi lohko puolestaan sisältää aina listan Bitcoinin lohkoketjussa kuhunkin aikaan suoritetuista transaktioista. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa myös sen, että kaikki Bitcoin-siirrot ja Bitcoin-osoitteet ovat julkisia ja luettavissa jokaiselle avoimesta tilikirjasta. Bitcoinin lohkoketju sisältää siis käytännössä Bitcoinin kirjanpidon, joka on jokaiselle täysin avoin.

Bitcoinin tapauksessa lohkoketju on täysin hajautettu eli se ei ole minkään yksittäisen tahon kontrollissa. Tämä on hyvin merkittävä ominaisuus, sillä perinteisesti kaikki informaatio on talletettu keskitettyihin tietokantoihin. Tällöin kaikki informaatio sijaitsee samassa paikassa. Keskitetyt tietokannat sisältävät kuitenkin usein luottamusongelman. Ihmisten on luotettava informaatiota hallitsevaan tahoon siinä, että he pääsevät tarvittaessa käsiksi kyseiseen informaatioon, eikä kyseinen taho myöskään jaa informaatiota eteenpäin.

Ihmisten epäluottamus keskitettyjä tietojärjestelmiä kohtaan on yksi suurimmista syistä Bitcoinin olemassaololle. Vuoden 2008 finanssikriiisi puolestaan todisti valtavan tarpeen täysin hajautetulle digitaaliselle valuuttajärjestelmälle, jota mikään kolmas osapuoli ei kykene kontrolloimaan. Bitcoinin lohkoketju on täysin hajautettu, mikä tarkoittaa sitä, että se ei ole minkään yksittäisen tahon kontrollissa. Kuka tahansa voi milloin tahansa liittyä osaksi Bitcoinin verkon ylläpitäjiä.

Bitcoinin lohkoketju on lohkoketjun ylläpitäjien, eli louhijoiden, valtavan laskentatehon ansiosta äärimmäisen turvallinen ja toimintavarma. Bitcoinin lohkoketjun dataa on mahdotonta muokata, ja se sijaitsee hajautettuna ympäri maailmaa. Minkään yksittäisen tahon ei ole mahdollista saada niin paljon laskentatehoa, että se onnistuisi sammuttamaan Bitcoinin lohkoketjun tai hakkeroimaan sen palvelimet. Lisäksi Bitcoinin lohkoketjun tiedot ovat kaikille avoimia, joten hakkerointi tietojen kalastelun näkökulmasta ei olisi edes mielekästä.

Bitcoin sijoituskohteena

Bitcoin on kiinnittänyt viimeisten vuosien aikana sijoittajien huomion ympäri maailman. Bitcoinia voidaan pitää niin maksujärjestelmänä kuin digitaalisena valuuttana. Perinteiset valuutat, kuten dollari ja euro, menettävät ostovoimaansa ajan kuluessa inflaation myötä. Tästä syystä monet ihmiset ovatkin viime vuosien kiinnostuneet Bitcoinista, joka eroaa tässä suhteessa täysin perinteisistä valuutoista.

Perinteisistä valuutoista poiketen bitcoinien määrä on täysin kiveen hakattu. Bitcoineja ei ole mahdollista luoda enempää kuin niiden maksimimäärän eli 21 miljoonaa. Bitcoinia ei siis kannata missään nimessä sekoittaa perinteisiin valuuttoihin, joita on mahdollista luoda käytännössä rajattomasti lisää. Bitcoin on ennen kaikkea arvonsäilyttäjä, jota useat asiantuntijat ovat verranneet perinteisten valuuttojen sijasta esimerkiksi kultaan.

Moniin muihin kryptovaluuttoihin verrattuna Bitcoinilla on puolellaan myös erittäin tärkeä etu. Bitcoin oli ensimmäinen kryptovaluutta markkinoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että Bitcoin on saanut käyttöönsä kaikkein parhaimmat resurssit. Suurin osa uusista kryptovaluuttoihin sijoittavista henkilöistä aloittaa kryptovaluuttoihin sijoittamisen nimenomaan Bitcoinista.

Rekisteröidy nyt ja sijoita Bitcoiniin