Rahan evoluutio

Raha on teknologia, joka on osa käytännössä kaikkien ihmisten jokapäiväistä elämää. Rahan historia sisältää useita rahan muotoja simpukoista ja kivistä rahateknologian uusimpaan harppaukseen eli Bitcoiniin. Tässä blogitekstissä käydään läpi rahan evoluutiota sekä tarkastellaan, miten hyvä rahan muoto Bitcoin on.

              
Vaihtokauppa
Ennen kuin ihmiskunta omaksui käyttämään rahaa, käytiin kauppaa vaihtokaupoilla. Vaihtokaupassa ihmiset vaihtoivat siis tuotteita tai palveluita toisiin tuotteisiin tai palveluihin. Vaikka vaihtokauppa voi nopeasti ajateltuna vaikuttaa yksinkertaiselta, on se käytännössä hyvin monimutkaista. Ensimmäinen ongelma liittyy palveluiden ja tuotteiden haluttavuuteen, sillä molemmilla vaihtokaupan osapuolilla täytyy olla jotakin, jota vaihtokaupan toinen osapuoli haluaa. Toinen ongelma liittyy hintoihin. Siinä missä rahaa käytettäessä jokaisella tuotteella tai palvelulla on periaatteessa yksi hinta jokaista rahaa kohden, vaihtokaupassa tuotteella tai palvelulla on oma hinta käytännössä jokaista olemassa olevaa tuotetta tai palvelua kohden. Näin ollen hintojen määrä kasvaa merkittävästi jokaisen uuden kaupankäynnin kohteeksi tulevan tuotteen tai palvelun kohdalla.
Rahan keksiminen
Vaihtokaupan ongelmista ja myös muista syistä johtuen ihmiset päätyivät käyttämään teknologista ratkaisua, joka tunnetaan nimellä raha. Varhaisimpina rahan muotoina käytettiin ympäri maailmaa erilaisia esineitä kuten simpukoita, kiviä tai turkiksia. Jotkin näistä rahan muodoista toimivat toisia paremmin, sillä näillä rahan muodoilla oli ominaisuuksia, jotka tekivät niistä muita rahan muotoja hyödyllisempiä. Rahan ominaisuudet voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti:
Kestävyys
Liikuteltavuus
Jaettavuus
Yhdenmukaisuus
Harvinaisuus
Hyväksyttävyys

Kolikot ja paperiraha
Varhaisimpien rahan muotojen jälkeen siirryttiin viimeisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua käyttämään ensimmäisiä muotoja kolikoista, sillä kolikot olivat ominaisuuksiltaan parempi rahan muoto kuin varhaisimmat rahan muodot. Kolikot olivat materiaaliltaan usein kultaa tai hopeaa, ja niiden lyömisestä vastasivat kaupungit tai kuningaskunnat. Näin rahan kontrolloinnista vastasivat ensimmäistä kertaa keskitetyt tahot. 
Vaikka kolikot ratkaisivatkin useita varhaisimpien rahan muotojen ongelmia, oli niillä myös omat heikkoutensa. Merkittävimmät heikkoudet liittyivät arvometallien rajattuun määrään, joka asetti haasteita kolikoiden määrän lisäämiselle, sekä kolikoiden suhteellisen suureen kokoon ja painoon, mikä vaikeutti niiden säilyttämistä ja siirtämistä. Kolikoiden heikkouksia parantamaan luotiin ensimmäiset paperirahat ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella. Käytännössä paperiraha edusti kultaa, hopeaa tai muita hyödykkeitä, jotka toimivat paperirahan vakuutena. Toisin kuin arvometallit, paperiraha oli siis luottoinstrumentti, joka oikeutti sen haltijan tiettyyn määrään kohde-etuutta. Paperirahan käyttö yleistyi ja paperirahaa käytettiin laajasti Euroopassa ja Yhdysvalloissa 1600–1800 -luvuilta lähtien.
Kultakanta
Kultakanta oli kansainvälisen rahajärjestelmän perusta noin 1870-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun eli noin vuoteen 1914 asti. Sotiminen oli kallista, ja koska kultakannassa lisää rahaa oli mahdollista luoda vain sitä takaamassa olevaa kultaa vastaan, monet maat hylkäsivät kultakannan ensimmäisen maailmansodan alettua rahoittaakseen sotimista. Ensimmäisestä maailmansodasta toipuminen mahdollisti useiden maiden osalta kultakantaan paluun noin 1920-luvun puolivälissä. Tämä toinen maailmanlaajuinen kultakannan aika päättyi kuitenkin 1930-luvulla maailmanlaajuisen laman seurauksena. 
Bretton Woodsin järjestelmä
Toisen maailmansodan lopulla järjestettiin Yhdysvalloissa Bretton Woodsin konferenssi, jossa määriteltiin perusteet ensimmäiselle kansainvälisellä sopimuksella luodulle rahajärjestelmälle. Bretton Woodsin järjestelmässä Yhdysvaltain dollarista tehtiin varantovaluutta, jonka seurauksena useat maat sitoivat valuuttojensa kurssit suhteessa Yhdysvaltain dollariin, jonka kurssi puolestaan sidottiin kultaan kurssilla 35 dollaria / kultaunssi (noin 31,1 grammaa kultaa). Yhdysvaltain dollaria oli mahdollista siis vaihtaa tällä kurssilla kultaan. Tämä mahdollisuus oli kuitenkin ainoastaan valtioiden keskuspankkien käytössä. 1950–1970 luvuilla käyty Vietnamin sota ja Yhdysvaltain maailmanlaajuisen taloudellisen vaikutusvallan pienentyminen johtivat vuonna 1971 Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin päätökseen irrottaa dollari kultakannasta.
Fiat-järjestelmä
Dollarin kultakannasta irrottamisesta seurasi, että suurin osa maailman valuutoista on 1970-luvulta lähtien ollut fiat-valuuttoja. Toisin kuin kultakannassa, jossa uuden valuutan luomiseen tarvittiin tietty määrä kultaa takaamaan valuuttaa, fiat-valuutan luominen onnistuu ikään kuin tyhjästä. Näin ollen fiat-valuutat, kuten euro ja dollari, ovat vaihdannan välineitä, jolla ei ole itsessään arvoa, eikä niiden arvoa takaa siiskään esimerkiksi mikään arvometalli. Fiat-valuutan arvon voidaan nähdä perustuvan siis puhtaasti luottamukseen siitä, että kyseisellä valuutalla on arvoa. 
Käytännössä kaikkien fiat-valuuttojen ostovoima on heikentynyt jatkuvasti niiden noin viisikymmenvuotisen historian aikana. Fiat-valuuttojen historiallista heikentymistä kuvaa hyvin esimerkiksi dollarin ja kultaunssin välisen suhteen kehitys. Vuonna 1971 kultaunssi oli arvoltaan 35 dollaria, kun taas vuoden 2023 kesällä samasta määrästä kultaa saa yli 1 950 dollaria, mikä tarkoittaa, että samalla määrällä kultaa saa tänä päivänä noin 56-kertaisen määrän dollareita. Näin valtava heikkeneminen noin 50 vuoden aikana selittyy muun muassa dollareiden määrän merkittävällä kasvattamisella. Yhdysvaltain dollareiden määrä (M1-rahavaranto eli liikkeessä olevat setelit ja kolikot sekä yön yli, eli heti nostettavissa olevat, pankkitalletukset) on nimittäin yli 82-kertaistunut dollarin kultakannasta irrottamisen jälkeen. 
Bitcoin – rahateknologian uusin harppaus
Vuonna 2007 asuntolainamarkkinoilta alkanut finanssikriisi, tästä seurannut lama ja keskuspankkien toimet, kuten määrällinen elvytys, tilanteen parantamiseksi loivat pohjan seuraavalle rahateknologian harppaukselle eli vuonna 2008 esitellylle kryptovaluutta Bitcoinille. Bitcoin luotiin vaihtoehdoksi luottamukseen perustuville keskitetysti hallinnoiduille fiat-valuutoille. Bitcoinin kehittäjä Satoshi Nakamoto kritisoi fiat-järjestelmän vaatimaa luottamusta vuonna 2009 seuraavasti: 
"Perinteisten valuuttojen perimmäinen ongelma on kaikki se luottamus, jota niiden toiminta vaatii. Ihmisten täytyy luottaa keskuspankkiin, ettei se heikentäisi valuutan arvoa, mutta fiat-valuuttojen historia on täynnä tämän luottamuksen pettämistä. Pankkien pitää olla luotettavia rahojemme säilyttäjiä ja sähköisiä siirtäjiä, mutta ne lainaavat rahaa eteenpäin luottokuplien muodossa niin, että ne säilyttävät vain murto-osan asiakkaiden rahoista."
Miten fiat-valuuttojen vastavoimaksi luotu keskitettyyn tahoon, kuten keskuspankkiin, luottamuksen tarpeen poistanut Bitcoin vertautuu fiat-valuuttoihin sekä näitä aiempiin rahan muotoihin? Tarkastellaan seuraavaksi Bitcoinia aiemmin läpikäytyjen rahan ominaisuuksien avulla:
Kestävyys: Bitcoinin tuhoaminen on käytännössä mahdotonta, sillä Bitcoin on olemassa niin kauan, kun sitä ylläpitää edes yksi tietokone. Bitcoin-verkon käyttöaika on myös ollut Bitcoinin historian ajan noin 99,99 prosenttia.
Liikuteltavuus: Bitcoinin lähettäminen on mahdollista minne tahansa internet- tai satelliittiyhteyden avulla sekunneissa ja lopullinen vahvistus siirrolle tulee noin tunnissa. Bitcoinin liikuttaminen ympäri maailmaa onnistuu parhaimmillaan vain opettelemalla ulkoa 12 tai 24 sanaa.
Jaettavuus: Bitcoin jakautuu 100 miljoonaan pienempään yksikköön eli satoshiin.
Yhdenmukaisuus: Kaikki bitcoinit ovat samanlaisia eli jokainen bitcoin on samanarvoinen. Bitcoinien väärentäminen on myös mahdotonta.
Harvinaisuus: Bitcoinien maksimimäärä on rajattu 21 miljoonaan bitcoiniin, ja kuka tahansa voi tarkistaa tämän Bitcoinin koodista.
Hyväksyttävyys: Bitcoinia omistavien määrä oli vuoden 2022 lopulla joidenkin arvioiden mukaan noin 220 miljoonaa henkilöä, ja tämä luku on ollut Bitcoinin historian ajan käytännössä jatkuvassa kasvussa.

Bitcoin vaikuttaa näiden kuuden rahan ominaisuuden kautta tarkasteltuna varsin hyvältä rahan muodolta. Kuten maailman kolmanneksi suurimman varainhoitaja Fidelityn tytäryhtiö Fidelity Digital Assets on raportissaan varsin osuvasti tiivistänyt, Bitcoin yhdistää kullan niukkuuden ja taloudellisen kestävyyden (ostovoima) sekä jopa parantaa fiat-valuuttojen käytön, siirtämisen ja säilyttämisen helppoutta. Raportin yhteenvedossa todetaankin, että Bitcoin on tehnyt teknologisen läpimurron olemalla ylivoimainen rahan muoto (engl. superior form of money). 
Yhteenveto
Raha on teknologia, jota on yritetty kehittää paremmaksi jo tuhansien vuosien ajan. Rahan muodot ovat pysyneet käytössä eri mittaisia ajanjaksoja riippuen niiden ominaisuuksista. Rahan evoluution viimeisen edistysaskel, Bitcoin, on kasvattanut alle 15-vuotisen historiansa aikana suosiotaan jatkuvasti. Tämä trendi ei ole näyttänyt hidastumisen merkkejä, joten on mielenkiintoista nähdä vakiinnuttaako Bitcoin tulevaisuudessa asemaansa rahan muotona fiat-valuuttojen rinnalla.

Ville Viitaharju
Kryptovaluutta-asiantuntija