Bitcoinin ja kullan eroavaisuudet

Bitcoinia on alettu kutsumaan viime vuosina lisääntyvissä määrin digitaaliseksi kullaksi. Miten samanlaisia ainoastaan digitaalisessa muodossa oleva Bitcoin ja tuhansia vuosia käytetty arvometalli kulta kuitenkaan ovat? Tässä tekstissä vertaillaan Bitcoinia ja kultaa seitsemästä eri näkökulmasta.

              
Mitä Bitcoin on?
Bitcoin on ensimmäinen ja markkina-arvoltaan suurin kryptovaluutta. Bitcoinin toiminta perustuu hajautetusti hallittuun lohkoketjuun. Bitcoinin lohkoketjulla on oma valuutta bitcoin. Bitcoinien maksimimäärä on rajattu 21 miljoonaan kappaleeseen ja uusia bitcoineja syntyy louhinnan kautta. Louhinnassa Bitcoin-louhijat kilpailevat laskentateholla siitä, kuka saa lisätä uusimman Bitcoin-lohkon osaksi lohkoketjua. 
Mitä kulta on?
Kulta on metallien ryhmään kuuluva alkuaine. Kultaa on käytetty jo useiden tuhansien vuosien ajan vaihdon välineenä sekä kolikkojen ja koriste-esineiden materiaalina. Parhaiten kulta tunnetaan kuitenkin nykyään sijoituskohteena, joka säilyttää hyvin arvonsa ja toimii turvasatamana. Tästä syystä kultaa löytyykin muun muassa useiden valtioiden omistuksesta.
Käyttökohteet
Bitcoinin käyttökohteina voidaan pitää arvonsäilyttäjänä ja digitaalisena valuuttana toimimista. Bitcoin on suhteellisen lyhyen historiansa vuoksi vakiinnuttanut asemaansa arvonsäilyttäjänä suhteellisen pienen yleisön keskuudessa. Trendi näyttää kuitenkin lupaavalta, ja bitcoiniin on alettu viitata viime vuosien aikana enemmän arvonsäilyttäjänä sekä digitaalisena kultana. Maailmanlaajuisesti ja 24/7 toimivana digitaalisena valuuttana Bitcoin on osoittanut toimivuutensa hieman yli 15-vuotisen historiansa aikana. Bitcoin-verkossa toteutettujen transaktioiden määrä ylittikin miljardin transaktion rajan 2024 toukokuussa.
Kullan käyttökohteita ovat arvonsäilyttäjänä toimiminen sekä käyttö koriste-esineissä ja elektroniikassa. Kulta on pitkän historiansa aikana vakiinnuttanut asemansa kenties tunnetuimpana arvonsäilyttäjänä ja turvasatamana. Kulta menestyy etenkin epävarmuuden vallitessa, mistä seuraa, että kullan hinnalla on alhainen korrelaatio esimerkiksi osakemarkkinoihin. Tämän lisäksi kulta on suosituin jalometalli koriste-esineissä ja sitä käytetään myös elektroniikkalaitteissa. Useiden arvioiden mukaan kullan hinnasta noin 80 prosenttia muodostuu sen rahallisesta arvosta (engl. monetary value) ja 20 prosenttia sen käyttöarvosta, eli käytöstä esimerkiksi edellä mainituissa koriste-esineissä ja elektroniikassa.
Historia
Bitcoin esiteltiin vuoden 2008 lokakuussa julkaistussa white paperissa, joka on Bitcoinin luoja Satoshi Nakamoton julkaisema dokumentti, jossa käydään läpi Bitcoinin toimintaperiaate. Bitcoinin toiminta alkoi puolestaan 3.1.2009, jolloin louhittiin ensimmäinen Bitcoin-lohkoketjun lohko eli genesis-lohko (engl. genesis block).
Kullalla on pitkä historia, sillä ensimmäiset ihmisten tekemät kultaesineet ovat peräisin ajalta yli 4 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua Itä-Euroopan alueelta. Ensimmäisen kerran kultaa ollaan käytetty maksuvälineenä puolestaan noin 1 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua Egyptissä. Kansainvälisen rahajärjestelmän perustana kulta toimi vähintään osittain noin vuosina 1870–1970.
 
Säilyttäminen
Bitcoinin säilyttäminen on helppoa ja edullista, sillä bitcoinia voi säilyttää kryptovaluuttojen kauppapaikassa tai omassa kryptovaluuttalompakossa. Kauppapaikassa, kuten Northcryptossa, bitcoinin säilyttäminen on ilmaista ja käyttäjän ei tarvitse bitcoinin ostamiseen jälkeen (osto Northcryptosta) tehdä mitään toimenpiteitä. Kryptovaluuttalompakoista ohjelmistopohjaiset ratkaisut ovat yleensä ilmaisia, kun taas hardware-lompakot maksavat yleensä noin 50–200 euroa.
Kultaa on mahdollista säilyttää esimerkiksi kultaharkon muodossa omassa kodissaan, mutta tähän liittyy omia turvallisuusriskejä. Kultaa voi säilyttää myös esimerkiksi pankkiholvissa tai muun luotettavana pidettävän toimijan hallussa. Tällöin kullan säilyttämisestä maksetaan yleensä jonkinlainen kuukausittainen tai vuosittainen kustannus. 
Siirtäminen
Bitcoinin siirtäminen on mahdollista minne tahansa internet- tai satelliittiyhteyden avulla sekunneissa, ja lopullinen vahvistus siirrolle tulee noin tunnissa. Bitcoin-verkossa siirto maksaa verkon aktiivisuudesta riippuen keskimäärin joitain kymmeniä senttejä tai joitakin euroja. Bitcoinin liikuttaminen "mukanaan" ympäri maailmaa onnistuu puolestaan parhaimmillaan vain opettelemalla ulkoa 12 tai 24 sanaa.
Kullan siirtäminen on keskimäärin varsin haastavaa ja kallista. Etenkin suuremmat siirrot asettavat korkeita vaatimuksia niin turvallisuuden kuin kaluston näkökulmasta. Kullan siirtämisen haasteet olivat myös keskeinen syy sille, miksi 1600-luvulla siirryttiin käyttämään laajemmin kullan sijasta kultaa edustavaa paperirahaa.
Harvinaisuus
Bitcoinien maksimimäärä on rajattu 21 miljoonaan bitcoiniin. Kiinteä maksimimäärä tekee bitcoinista harvinaisen sijoituskohteen. 2024 kesäkuussa bitcoineja on kierrossa noin 19,7 miljoonaa eli hieman alle 94 prosenttia maksimimäärästä. Bitcoineja ilmestyy lisää ennalta määriteltyä tahtia, ja tämä tahti puolittuu noin neljän vuoden välein tapahtuvan lohkopalkkion puoliintumisen yhteydessä. 2024 huhtikuussa tapahtuneen puoliintumisen myötä bitcoineja tulee lisää noin 0,85 prosentin vuosivauhtia.
Kullan harvinaisuus on hieman monimutkaisempi asia. Maapallolla kultaa on rajallinen määrä, mutta avaruudessa kultaa on muun muassa asteroideissa moninkertaisesti maapalloa enemmän. Koska kultaa on kuitenkin maapallolla rajallisesti, voidaan kultaa pitää ainakin tämänhetkisen teknologisen edistyksen tasolla maapallolla harvinaisena. Kultaa on louhittu edellisen kymmenen vuoden aikana noin 1,8 prosentin vuosivauhtia.
Varmennettavuus
Bitcoinien aitouden varmentaminen on suhteellisen helppoa. Bitcoinien aitouden varmistaminen onnistuu yksinkertaisimmin lähettämällä bitcoinia omaan kryptovaluuttalompakkoon. Tämän jälkeen kyseisen bitcoin-siirron voi vielä esimerkiksi tarkistaa esimerkiksi Mempool -lohkoketjun seurantatyökalusta. Varmentaminen on mahdollista myös ylläpitämällä omaa Bitcoin-nodea. Bitcoinien aitouden lisäksi myös esimerkiksi kierrossa olevien bitcoinien määrä on helposti varmennettavissa.
Kullan aitouden varmentaminen on suhteellisen vaikeaa ja kallista. Jos omistaa esimerkiksi kultaharkon ja haluaa itse varmistua siitä että harkko on täysin (tai yli 99,9 prosenttisesti) kultaa, vaatii tämä käytännössä kullan aitouden testaamista varten suunnitellun erityislaitteiston. Muuten kultaharkon aitoudessa tulee luottaa jonkin kolmannen osapuolen sanaan siitä, että kyseessä on täyttä kultaa oleva harkko. Olemassa olevan kullan määrästä ei ole myöskään mahdollista saada kovin tarkkaa tietoa.
Jaettavuus
Bitcoin jakautuu erittäin pieneen osaan, mikä tekee hyvin pienen määrän omistamisesta ja siirtämisestä mahdollista. Jokainen bitcoin jakautuu 100 000 000 osaan, mikä tarkoittaa sitä, että pienin määrä bitcoinia on 0,00000001 bitcoinia. Tätä määrää kutsutaan Satoshi Nakamoton mukaan satoshiksi. 1 satoshi vastaa 2024 kesäkuussa noin 0,0006 euroa eli alle sentin kymmenystä.
Pienimpänä käsin kohtuullisesti käsiteltävän kokoisena määrää kultaa voidaan pitää 1 gramman kultaharkkoa, joka on kooltaan sormenpäätä pienempi. 1 gramma kulta maksaa 2024 kesäkuussa noin 70 euroa, joten kulta ei jakaudu järkevästi kovin pieneksi euroissa mitattuna. Näin ollen kullalla ei ole mahdollista tehdä kovin pieniä maksuja. 
Yhteenveto
Kuten tämän tekstin vertailusta huomataan, Bitcoin ja kulta eroavat toisistaan kaikkien tekstissä käsiteltyjen ominaisuuksien osalta. Kullan ehdottomana vahvuutena voidaan pitää sen pitkää historiaa, minkä seurauksena kulta on vakiinnuttanut paikkansa tunnettuna arvonsäilyttäjänä ja turvasatamana niin yksityishenkilöiden kuin valtioidenkin silmissä. Tämän lisäksi kullalle tuo kysyntää sen käyttö koriste-esineissä ja elektroniikkalaitteissa. Bitcoinin vahvuuksia ovat puolestaan sen helppo ja edullinen säilyttäminen, nopeat ja edulliset maailmanlaajuiset siirrot, ennalta määritelty rahapolitiikka ja 21 miljoonan bitcoinin rajattu maksimimäärä, helppo bitcoinien aitouden varmentaminen sekä hyvä jaettavuus.

Ville Viitaharju
Kryptovaluutta-asiantuntija