Bitcoin ja salamaverkko

Bitcoinin salamaverkko (lightning network) on Bitcoinin päälle rakentuva protokolla, jonka tavoitteena on parantaa Bitcoinin skaalautuvuutta. Salamaverkko on täysin Bitcoinin lohkoketjusta erillinen protokolla, jonka tavoitteena on mahdollistaa tulevaisuudessa välittömät bitcoin-siirrot. Tässä tekstissä esitellään Bitcoinin salamaverkon perusteet ja kerrotaan, miten salamaverkko toimii.

              
Mikä on Bitcoin?
Ennen salamaverkkoon perehtymistä on hyvä käydä läpi Bitcoinin perusteet ja selventää, miksi salamaverkko on tarpeellinen Bitcoinin kannalta. 
Bitcoin on maailman vanhin ja tunnetuin kryptovaluutta. Bitcoinin lohkoketju aloitti toimintansa tammikuussa vuonna 2009. Vuosien saatossa bitcoinin suosion kasvu on ollut hurjaa ja tänä päivänä Bitcoin on ylivoimaisesti maailman suurin hajautetun laskennan projekti. Bitcoin on löytänyt tiensä myös yhä useamman sijoittajan portfolioon, ja vuosien saatossa bitcoinista on tullut yksi maailman arvokkaimmista omaisuusluokista. Bitcoinin suosion kasvun taustalla ovat etenkin Bitcoinin vallankumouksellinen teknologia sekä Bitcoinin absoluuttinen niukkuus.  
Bitcoinin ennalta määritelty maksimimäärä on 21 miljoona bitcoinia. Ennalta määritelty maksimimäärä takaa sen, että bitcoineja ei ole perinteisten valuuttojen tapaan mahdollista luoda lisää. Bitcoin eroaa perinteisistä valuutoista (esim. euro ja dollari) myös siinä, että bitcoinit eivät ole keskuspankin tai minkään muun vastaavan yksittäisen tahon hallinnassa. 
Uudet bitcoinit syntyvät maailmaan louhinnaksi kutsutun prosessin yhteydessä. Bitcoinin lohkoketjussa uusi lohko louhitaan keskimäärin 10 minuutin välein ja siitä saatava louhintapalkkio on tällä hetkellä 6,25 bitcoinia. Bitcoinin louhintapalkkiot puoliintuvat 210 000 lohkon välein, johon kuluu tyypillisesti aikaa noin neljä vuotta. Seuraavan kerran Bitcoinin louhintapalkkio puoliintuu vuonna 2024. Bitcoinin puoliintuminen on Bitcoinin lohkoketjuun ohjelmoitu ominaisuus, jonka päällimmäinen tehtävä on pitää bitcoinien kokonaismäärä vakaana ja ehkäistä inflaatiota. 
Bitcoinin suosio sijoituskohteena ja maksuvälineenä on kasvanut huimasti viime vuosien aikana. Bitcoinin teknologia on kuitenkin jo yli 10 vuotta vanhaa ja bitcoinin transaktiokapasiteetin rajallisuus on noussut yhä kasvavissa määrin pinnalle viimeaikaisessa keskustelussa. Bitcoinin suhteellisen hitaat transaktiot sekä etenkin pienissä maksuissa korostuvat transaktiomaksut ovat asettaneet omat haasteensa bitcoinin kykyyn toimia jokapäiväisenä maksuvälineenä. Tässä vaiheessa kuvaan astuu Bitcoinin salamaverkko, josta lisää seuraavaksi.
Mikä on salamaverkko?
Bitcoinin salamaverkko (lightning network) on useita vuosia kehitetty, Bitcoinin lohkoketjun päällä toimiva erillinen ohjelmisto, jonka tavoitteena on nopeuttaa Bitcoinin verkossa tapahtuvien maksutapahtumien siirtymistä osapuolten välillä sekä alentaa bitcoin-siirtojen transaktiokustannuksia. 
Salamaverkossa suoritettu transaktio ei mene perinteisten bitcoin-transaktioiden tapaan suoraan Bitcoinin lohkoketjun kautta, jolloin sitä ei myöskään tarvitse kirjata Bitcoinin lohkoketjuun. Bitcoinin lohkoketjussa suoritetut transaktiot vaativat siirtyäkseen suhteellisen raskaan ja aikaa vievän prosessin. Bitcoinin lohkoketjussa uusi lohko louhitaan keskimäärin 10 minuutin välein ja tyypillisesti Bitcoinin lohkoketjussa lähetetyt transaktiot vaativat 2-3 vahvistusta. Transaktiot varmennetaan lohkoketjun ylläpitäjien eli louhijoiden toimesta. Tämä suhteellisen raskas prosessi takaa siirtojen oikeellisuuden, mutta johtaa samalla Bitcoinin verkossa suoritettujen maksujen hitauteen. 
Salamaverkko tarjoaa käytännössä vaihtoehtoisen verkon pienille bitcoin-maksuille. Transaktioiden siirtäminen pois Bitcoinin verkosta mahdollistaa aiempaa kevyemmän prosessin, jonka ansiosta tarve louhijoiden suorittamille vahvistuksille poistuu. Tällöin bitcoinien hyödyntäminen jokapäiväisessä elämässä helpottuu huomattavasti. Salamaverkko mahdollistaa sen, että bitcoin-maksut tapahtuvat välittömästi, jolloin bitcoineilla maksamista voisi verrata perinteisellä pankkikortilla maksamiseen. 
Salamaverkko tänä päivänä
Bitcoinin salamaverkon (lightning network) whitepaper eli projektisuunnitelma julkaistiin vuonna 2015. Vuosien saatossa salamaverkon kehitystyö on ollut aktiivista ja siihen on osallistunut useita eri tahoja, joista tunnetuimpia ovat Blockstream ja Lightning Labs -nimiset organisaatiot.
Salamaverkon aktiivinen kehitystyö on myös tuottanut tulosta. Tänä päivänä kuka tahansa voi halutessaan testata salamaverkon toimivuutta pienempien bitcoin-transaktioiden muodossa. Salamaverkon käyttö edellyttää bitcoinien siirtämistä Bitcoinin verkosta salamaverkkoa tukevaan lompakkoon. Salamaverkon avulla bitcoin-transaktiot siirtyvät osapuolten välillä välittömästi ja käytännössä ilmaiseksi.
Salamaverkko kehittyy kovaa vauhtia ja sen käyttö on myös tasaisessa kasvussa. Salamaverkolla on yhä tänä päivänä omat kapasiteettirajoitteensa, mutta aktiivisen kehitystyön ansiosta nämä ovat kuitenkin poistumassa ja voimmekin jo lähivuosien aikana päästä hyödyntämään salamaverkkoa sen täydessä mittakaavassa. Hyvä esimerkki salamaverkon yleistymisestä on bitcoinin viralliseksi maksuvälineeksi hyväksynyt El Salvador, jossa bitcoinin käyttäminen jokapäiväisissä ostoksissa tapahtuu salamaverkkoa hyödyntämällä.
Salamaverkko on noussut viime vuosien aikana suosituksi puheenaiheeksi kryptovaluuttoja seuraavien ihmisten keskuudessa ja odotukset sitä kohtaan ovat valtaisia. Salamaverkko on jo tänä päivänä toiminnassa oleva ohjelmisto, joka tulee muuttamaan tapaamme tehdä bitcoin-transaktioita.
Yhteenveto
Salamaverkko on Bitcoinin lohkoketjun päälle rakentuva maksuverkosto, jonka tavoitteena on parantaa Bitcoinin skaalautuvuutta mahdollistaen edulliset ja välittömät bitcoin-transaktiot. Vaikka salamaverkon kehitystyö onkin vielä kesken, niin kuka tahansa voi jo tänä päivänä käydä itse testaamassa salamaverkon toimintaa. Bitcoinin salamaverkko on valmistuttuaan ratkaisu bitcoinin skaalautuvuusongelmiin ja tulevaisuudessa puheet hitaista ja kalleista bitcoin-transaktioista voidaan unohtaa.

Mikko Soon
Kryptovaluutta-asiantuntija