Kryptovaluuttalompakot

Kryptovaluuttalompakoiden määrä on kasvanut viime vuosien aikana kovaa vauhtia samaan aikaan kryptovaluuttojen suosion kasvun kanssa. Erilaisia kryptovaluuttalompakoita onkin nykyään satoja. Tässä tekstissä käsitellään, mikä on yksityisavain ja millaisia eroja eri kryptovaluuttalompakkotyyppien välillä on.

              
Yksityisavaimet ja niiden hallinta
Yksityisavain (engl. private key) on keskeinen termi kryptovaluuttojen säilyttämisestä puhuttaessa. Yksityisavaimia käytetään nimittäin kryptovaluuttojen omistajuuden todistamiseen ja täten esimerkiksi kryptovaluuttojen siirtämiseen. Yksityisavaimeen ja kryptovaluuttojen siirtämiseen liittyvään teknologiaan voi syventyä lisää lukemalla Kryptografia-blogitekstimme. Kaikissa tässä tekstissä esiteltävissä lompakkotyypeissä yksityisavain on yleensä käyttäjän hallinnassa. Jos kryptovaluuttoja puolestaan säilytetään kryptovaluuttojen kauppapaikassa, eivät yksityisavaimet ole yleensä käyttäjän hallinnassa. Näin ollen juurikin yksityisavainten hallinnointi on merkittävin ero, kun kryptovaluuttaa säilytetään kauppapaikassa, kuten Northcryptossa, tai tässä tekstissä esiteltävissä kryptovaluuttalompakoissa.
Yksityisavainten hallinnointia voidaan pitää joidenkin mielestä hyvänä asiana ja toisten mielestä haasteena, sillä tämä tarkoittaa suurta vastuuta käyttäjälle. Kun käyttäjä hallinnoi itse yksityisavaimia, ovat kryptovaluutat täysin käyttäjän hallinnassa ja vastuulla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos käyttäjä tekee jonkinlaisen virheen, voivat kryptovaluutat kadota lopullisesti. Koska käyttäjä hallinnoi itse kryptovaluuttojaan, ei ongelmia voi usein korjata olemalla yhteydessä kryptovaluuttalompakontarjoajan mahdolliseen asiakaspalveluun. Vastuun positiivisena puolena voidaan pitää kuitenkin sitä, että käyttäjän ei tarvitse luottaa kryptovaluuttojen säilytyksessä mihinkään kolmanteen osapuoleen.
Mahdollisuus yksityisavainten hallintaan on digitaalisessa maailmassa ainutlaatuinen asia. Tämä antaa nimittäin käyttäjälle mahdollisuuden omistaa ja käyttää kryptovaluuttoja ilman tarvetta luottaa mihinkään kolmanteen osapuoleen. Kryptovaluutat eroavat tässä suhteessa siis merkittävästi esimerkiksi digitaalisessa muodossa olevasta eurosta. Digitaalisessa muodossa olevia euroja ei ole mahdollista niin sanotusti aidosti omistaa, sillä euroja on säilytettävä pankissa tai jonkinlaisessa digitaalisessa lompakossa, jota hallinnoi aina jokin kolmas osapuoli.
Yksityisavainten hallinnasta puhuttaessa tärkeässä osassa on niin sanottu seed phrase eli avainsanalista. Avainsanalista on yleensä 12 tai 24 sanan mittainen lista, joka luodaan käyttäjälle kryptovaluuttalompakon luomisen yhteydessä. Näiden sanojen tallentaminen ja turvallinen säilyttäminen on erittäin tärkeää, sillä avainsanalista antaa käyttöoikeuden kyseisen lompakon yksityisavaimiin ja täten siis myös lompakon kryptovaluuttoihin. Avainsanalista toimii siis palautuskeinona, jos lompakkoon ei ole mahdollista päästä tavallisesti käsiksi.
Hardware-lompakko
Hardware-lompakko, jota kutsutaan myös nimellä kylmälompakko, on lompakko, jossa kryptovaluuttojen käyttöön oikeuttava yksityisavain säilytetään offlinessa, eli siten, että laite ei ole yhteydessä internetiin. Käytännössä hardware-lompakko on usein muistitikkua muistuttava laite, joka on mahdollista liittää tietokoneeseen USB-liitännällä. Hardware-lompakkoa voidaan pitää lähtökohtaisesti kaikkein turvallisimpana lompakkona kryptovaluuttojen pidempiaikaiseen säilytykseen.
Hardware-lompakon ehdoton vahvuus on pienempi virusten ja muiden online-riskien todennäköisyys. Hardware-lompakkoa suositellaan yleensä käyttäjille, joilla on jonkin verran teknistä osaamista sekä ymmärrystä esimerkiksi kryptovaluuttojen transaktioihin liittyen. Lisäksi hardware-lompakon hankkiminen on järkevää vain jos noin 50–200 euroa maksavan hardware-lompakon hinta ei ole merkittävä summa verrattuna käyttäjän kryptovaluuttaomistusten arvoon.
Hardware-lompakoita on ilmestynyt viime vuosina markkinoille useita malleja monilta eri valmistajilta. Asemansa laajemman kryptovaluuttayhteisön keskuudessa ovat vuosien saatossa onnistuneet parhaiten vakiinnuttamaan hardware-lompakoiden valmistajista Ledger ja Trezor.
Ohjelmistolompakot
Ohjelmistolompakko on yläkäsite, joka kattaa kaikki jonkinlaisen ohjelmiston muodossa olevat kryptovaluuttalompakot. Ohjelmistolompakkoja on kuitenkin hyvin erilaisia ja ne voidaan jaotella esimerkiksi selainlompakoihin, mobiililompakoihin ja desktop-lompakoihin. Näiden välillä olevat erot eivät ole kuitenkaan usein kovin merkittäviä ja tästä syystä monet ohjelmistolompakot voivat olla saatavilla esimerkiksi sekä selainlompakon että mobiililompakon muodossa. Ohjelmistolompakoista desktop-lompakot olivat suosituin kryptovaluuttalompakkotyyppi 2010-luvun alkupuolella, mutta tämän jälkeen niiden suhteellisen suosion voidaan nähdä olleen jatkuvassa laskusuunnassa muiden lompakkotyyppien tarjoamien hyötyjen seurauksena. Käydään siis seuraavaksi läpi, mitä ovat viime vuosina suosiota kasvattaneet selain- ja mobiililompakot. 
Selainlompakko
Selainlompakko on selainlaajennuksen muodossa oleva lompakko. Selainlompakon ehdoton vahvuus on sen mahdollistama DeFi:n, eli hajautettujen rahoituspalveluiden, käyttö. Suurin osa DeFi-palveluiden käyttäjistä käyttääkin kyseisiä palveluita hyödyntäen juuri selainlompakkoa. Tämän lisäksi selainlompakon etuna on, että käytännössä kaikki selainlompakot ja niiden käyttö on ilmaista. Selainlompakon heikkouksia ovat puolestaan esimerkiksi hardware-lompakkoon verrattuna online-riskit sekä suurempi mahdollisuus käyttäjän omille virheille esimerkiksi DeFi-palveluita käytettäessä. Useiden selainlompakoiden turvallisuutta on kuitenkin mahdollista parantaa yhdistämällä se hardware-lompakkoon.
Selainlompakoiden suosio on kasvanut viime vuosina vauhdilla yhdessä DeFi:n suosion kasvun kanssa. Selainlompakot ovat myös kehittyneet ja markkinoille on ilmestynyt kiihtyvällä tahdilla uusia selainlompakoita. Tämän hetken suosituimpiin selainlompakoihin kuuluvat Ethereumiin pohjautuviin alustoihin keskittyvä Metamask ja etenkin Solanan käyttäjien suosiossa oleva Phantom.
Mobiililompakko
Mobiililompakko on älypuhelinsovelluksen muodossa oleva lompakko. Mobiililompakon etuna on, että lompakko kulkee aina helposti mukana, ja kryptovaluuttojen käyttäminen eri tarkoituksiin on täten varsin vaivatonta. Lisäksi käytännössä kaikki mobiililompakot ovat selainlompakoiden tavoin ilmaisia. Lähes kaikki mobiililompakot mahdollistavat myös QR-koodien lukemisen, mikä helpottaa kryptovaluuttojen lähettämistä ja vastaanottamista sekä kryptovaluutoilla maksamista. Monet mobiililompakot antavat myös helpon pääsyn DeFi-palveluihin suoraan mobiililompakon sisäänrakennetun selaimen kautta.
Mobiililompakon heikkoutena on puolestaan esimerkiksi hardware-lompakkoa heikompi turvallisuus muun muassa online-riskien ja laitteen katoamisriskin takia. Tästä syystä mobiililompakoissa ei suositella säilytettäväksi merkittävää määrää kryptovaluuttoja. Lisäksi mikäli käyttää mobiililompakon kautta DeFi-palveluita, on näiden käytössä aina riski käyttäjän tekemille virheille. Suosittuja mobiililompakoita ovat muun muassa Trust Wallet ja Exodus sekä aiemmin mainittujen selainlompakoiden, eli Metamaskin ja Phantomin, mobiilisovellusversiot.
Yhteenveto
Kryptovaluuttojen suosion kasvaessa markkinoille on myös ilmestynyt lisää entistä kehittyneempiä kryptovaluuttalompakoita. Kryptovaluuttoja on mahdollistaa säilyttää monella eri tavalla, ja näistä löytyy jokaiselle kryptovaluuttasijoittajalle sopiva vaihtoehto. Ensin kannattaa pohtia, haluaako hallita itse yksityisavaimiaan, ja tämän perusteella tehdä valinta kryptovaluuttojen kauppapaikan ja oman kryptovaluuttalompakon välillä. Kryptovaluuttalompakkotyypin valintaan vaikuttavat puolestaan kryptovaluuttaomistusten suuruus sekä se, onko tarkoituksena käyttää kryptovaluuttoja esimerkiksi DeFi-palveluissa vai säilyttää niitä pidempiaikaisesti.

Ville Viitaharju
Kryptovaluutta-asiantuntija