IT-kupla ja kryptovaluutat

Kryptovaluuttamarkkinoita on verrattu 2000-luvun vaihteen IT-kuplaan. Onko vertaus osuva, ja voiko IT-kuplasta oppia jotain koskien kryptovaluuttamarkkinoita?

              
Miten tunnistaa sijoituskupla? Sijoituskuplan anatomia
Sijoituskuplia esiintyy markkinoilla ajoittain, joko tietyn sijoituskohteen ympärillä, tai joskus jopa koko markkinan tasolla. Mutta miten kuplan pystyy tunnistamaan? Sijoituskuplan vaiheet jaetaan perinteisesti viiteen eri vaiheeseen. Karkeasti suomennettuna nämä vaiheet ovat: liikkeellelähtö (Displacement), buumi, euforia, voittojen ottaminen ja paniikki.
Liikkeellelähtövaiheessa kuplaantuvan sijoituskohteen arvostus lähtee nousemaan yliarvostuksen puolelle jonkin narratiivin johdosta. Yleensä tämän narratiivin mukaan etenkin kohteen pitkän aikavälin tuottopotentiaali on niin vahvaa ja varmaa, että kohteeseen kannattaa sijoittaa lähes millä tasolla tahansa. 
Koska sijoituskohde nähdään laajasti varmana pitkänaikavälin tuottokohteena, yhä useampi taho lähtee sijoittamaan siihen. Tästä seuraa buumivaihe, jossa sijoituskohteen arvostus lähtee entistä nopeampaan kasvuun. Nopea kasvu ja narratiivi houkuttelevat yhä enemmän sijoittajia nopeiden tuottojen perässä.
Sijoituskohteesta saadut nopeat ja suuret tuotot luovat euforiavaiheen. Euforiavaiheessa yleinen ilmiö on FOMO (fear of missing out), jolloin sijoittajat, jotka eivät ole edes perehtyneet sijoituskohteeseen päätyvät sijoittamaan siihen pelkästään nopean nousun seurauksena. Korkeampia valuaatioita selitetään yhä uusilla narratiiveilla ja useat aikaisemmissa vaiheissa sijoittaneet lisäävät sijoituksiaan hyvien tuottojen innoittamina.
Kuplan huipulla osa sijoittajista alkaa myymään hyvin tuottaneita sijoituksiaan, eli syntyy ns. voittojen kotiutusvaihe. Myynneistä seuraa usein nopea pudotus, jonka useat sijoittajat näkevät vielä ostomahdollisuutena. Tämä aiheuttaa vielä lyhyen nousun, jonka jälkeen yhä useampi myy sijoituksiaan sen ollessa vielä korkealla.
Kun yhä useampi sijoittaja siirtyy myyntipuolelle, alkaa paniikkivaihe. Hintojen nopea lasku saa sijoittajat ymmärtämään kuplaantumisen, ja aikaisemmat narratiivit eivät enää toimi. Paniikissa sijoituskohteen hinta laskee nopeasti, ja kupla tyhjenee. Tämä vaihe paljastaa myös lopulta hyvät sijoituskohteet huonoista, sillä huonot, usein kuplan aikana syntyneet sijoituskohteet vaipuvat unohduksiin ja konkursseihin. Hyvät sijoituskohteet puolestaan voivat laskea todella rajusti, mutta löytävät kuitenkin pohjan, josta lähtevät uudelleen kasvamaan.
Ilmiöt kuplaantumisessa
Erittäin hyvä esimerkki sijoituskuplasta oli vuosituhannenvaihteen tekno-osakkeiden IT-kupla. Se on myös kupla, jota tietyiltä osin pystyy vertaamaan kryptomarkkinoilla esiintyneisiin kupliin. Sijoitusmielessä molempia markkinoita ajaa uusi mullistava teknologia, ja sen nopea kehitys sekä adaptaatio. 1990-luvun puolivälin jälkeen yleistynyt internet ja sen tuomat mahdollisuudet loivat narratiivin valtavasta tuottavuuden kasvusta. Hyödyntämällä narratiivia, monet yritykset, jotka loivat toimintaa sen ympärille keräsivät valtavasti sijoittajia ja niiden osakkaiden arvot lähtivät nopeaan nousuun. Teknologiaosakkeiden indeksi Nasdaq yli viisinkertaistui vuosien 1995–2000 välillä, kunnes kupla lopulta puhkesi vuosituhanteen vaihteen jälkeen, ja monet sijoittajien suosiossa olleista yrityksistä päätyivät konkurssiin.
IT-kuplan pääasiallisena narratiivina toimi internetin potentiaali ja kuinka se tulee mullistamaan kaiken. Vaikka tämä narratiivi aiheuttikin selvän kuplan markkinoille, jälkeenpäin on helppo todeta, että se piti pääasiallisesti paikkansa. Narratiivin seurauksena kuitenkin markkinoille ilmestyi paljon yrityksiä, joiden koko olemassaolo perustui pelkästään tähän narratiivin ja sen luomaan visioon. Esimerkkinä tästä on, että kun IT-kuplassa yritykset lisäsivät nimiinsä jotain internetiin viittaavaa, kuten "online" "network" tai ".com", niiden osakkeiden arvo nousi rajusti pörssissä. Tästä juontuu myös usein käytetty .com-kupla -nimitys. Kuplien euforiavaiheessa sijoittajat usein pyrkivätkin löytämään juuri markkinoille tulevia kohteita, joilla oletetaan olevan parempi nousupotentiaali kuin kuplan suurimmilla ajureilla.
Samankaltaisuuksia on helppo löytää myös kryptomarkkinoiden historiasta. Vuonna 2017 Bitcoinin hinta nousi alkuvuoden alle 1000 dollarista lähes 20000 dollarin huippuihin. Samaan aikaan useat sijoittajat alkoivat etsiä uusia paremman tuottopotentiaalin omaavia sijoituskohteita yhä pienemmistä ja pienemmistä kryptovaluutoista. Kryptomarkkinoille ilmestyi valtavasti uusia projekteja, jotka keräsivät sijoittajia pelkän vision perusteella. Tästä vuoden 2017 uusien kryptovaluuttojen markkinoille tulosta (initial coin offering) käytetään usein nimitystä ICO-buumi. Samaan aikaan myös perinteisillä osakemarkkinoilla nähtiin IT-kuplasta tuttu ilmiö, kun yritykset lisäsivät nimeensä sanan "blockchain", jonka myötä niiden markkina-arvo jopa moninkertaistui. 
Hyvä sijoituskohde kuplassa
Molemmista IT- ja vuoden 2017 ICO-kuplasta voi löytää useita esimerkkejä yrityksistä ja projekteista, jotka nousivat markkina-arvoltaan hurjiin lukemiin, mutta päätyivät lopulta konkurssiin tai unohdetuiksi. Toisaalta molemmista voi löytää myös menestystarinoita, jotka ovat kuplan puhkeamisen jälkeenkin onnistuneet pysymään selväsi merkityksellisinä.
Ehkä tunnetuin IT-kuplan yritys nykypäivänä on Amazon. Vaikka Amazonin osakkeen hinta nousi rajusti IT-kuplassa, laski se yli 90% huipuistaan kuplan puhjettua. IT-kuplan huipulla osakkeen hinta kävi noin 113 dollarissa, jonka se ylitti uudelleen vasta vuonna 2009. Vuonna 2022 Amazonin osakkeen hinta on pyörinyt noin 3000 dollarissa, ei siis ollenkaan huono sijoitus edes IT-kuplan huipulta, jos vain on jaksanut odottaa.
Myös kryptovaluutoissa on nähtävissä voittajia, joista selvimpinä on kaksi suurinta, eli Bitcoin ja Ethereum. Bitcoin romahti vuoden 2017 huipuista yli 80 %, mutta on sen jälkeen nähnyt taas nopeaa nousua. Ethereum puolestaan laski vuoden 2018 aikana huipustaan yli 90 %. Sen jälkeen myös Ethereum on noussut selvästi yli vuoden 2018 huippunsa.
Kuplan häviäjille voi jälkiviisaana naureskella, mutta miten voittajia voi havaita kuplissa tai edes niiden puhkeamisen jälkeen? Voittajia yhdistää kaksi tärkeää tekijää, hyödyllisyys ja kehitys. Hyödyllisyyden voi havaita siinä, että sijoituskohde tuottaa hyötyä muutenkin kuin sen arvolla spekuloinnilla. Yrityksillä tämä tarkoittaa, että se tuottaa kuluttajille hyödyllisiä hyödykkeitä, vaikka kuplaantumisvaiheessa niiden arvostustasot nousevatkin tuottavuudesta yli. Kryptovaluutoissa hyödyllisyys näkyy kryptovaluutan oikeina käyttönä. Esimerkiksi Bitcoinia käytetään valtavasti globaaleihin rahasiirtoihin ja Ethereumin päälle on rakennettu laaja DeFi-ekosysteemi, joka tuottaa finanssipalveluita globaalisti.
Kryptovaluuttojen käytettävyyttä ja laajempaa adaptaatiota nopeuttaa niiden kehitys. Vaikka suurten kryptovaluuttojen kehitystyö voi tuntua hajautetun hallinnan vuoksi paikoittain hitaalta, tapahtuu niissä kehitystä silti koko ajan. Ethereumin päälle rakennettu DeFi- ja NFT-ekosysteemit ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet hurjasti ja luoneet siten kysyntää myös Ethereumille. Lisäksi Ethereum on itse siirtymässä ns. Proof-of-Stake malliin, joka on todella suuri muutos. Yksi Bitcoinin suurimmista muutoksista on ollut ns. lightning network. Se mahdollistaa Bitcoin-siirrot lähes olemattomin kustannuksin, jonka ansiosta Bitcoinia voi nykyään käyttää jopa mikromaksuihin. Lightning network on esimerkiksi keskeisessä osassa El Salvadorin Bitcoin-adaptaatiossa. Kryptovaluuttojen tapauksessa kehitystä tapahtuu myös niiden ympärille kasvavassa toiminnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi erinäiset kryptovaluuttalompakot, uusiutuvan energian rakentamista kannustava louhinta, kryptovaluuttoja hyödyntävät sovellukset, sosiaaliseen mediaan ilmestyneet kryptovaluutoilla toimivat tippitoiminnot ja monet muut.
Yhteenveto
Sijoituskuplia on esiintynyt useissa eri muodoissa aina tulppaaneista asuntomarkkinoihin ja teknologiaosakkeista kryptovaluuttoihin. Vaikka osaisikin tunnistaa kuplaantumisen anatomian, voi sitä inhimillisistä syistä olla vaikea hyväksyä kuplan tuoman euforian aikana. Jos kuitenkin uskoo valittuun sijoituskohteeseen ei hetkellisen kuplaantumisen ja sen puhkeamisen pitäisi muuttaa sijoituspäätöstä. Kuplan puhkeamiset myös luovat paikkoja löytää niitä helmiä, joille kupla tulee näyttäytymään pelkkänä kupruna pitkässä kehityksessä.

Manu Isto
Kryptovaluutta-asiantuntija