Inflaatio ja rahan arvo

Inflaatio eli rahan arvon lasku on ehdottomasti asia, jonka perusteet on jokaisen tärkeä ymmärtää. Koronakriisin myötä keskuspankit ovat ryhtyneet laskemaan uutta rahaa markkinoille ennennäkemätöntä tahtia. Inflaatio on siis tällä hetkellä erittäin ajankohtainen aihe. Tässä tekstissä selitetään, mitä inflaatiolla tarkoitetaan ja mistä se johtuu. Lisäksi tekstissä kerrotaan myös bitcoinista ja siitä, kuinka bitcoin on perinteisiä valuuttoja vastustuskykyisempi inflaatiolle.

              
Mikä on inflaatio?
Inflaatiolla tarkoitetaan rahan ostovoiman heikkenemistä. Inflaatio johtaa siihen, että samalla rahamäärällä ei saa ostettua enää yhtä paljon tuotteita tai palveluita kuin aikaisemmin. Inflaation myötä myös ihmisten rahamääräiset säästöt menettävät arvoaan. Tällä hetkellä elämme nollakorkojen maailmassa, eikä talletuksille ole saatavilla pankeista korkoa. Tämä johtaa siihen, että tileillä olevat säästöt menettävät inflaation myötä jatkuvasti arvoaan.
Erittäin voimakasta inflaatiota kutsutaan hyperinflaatioksi. Hyperinflaation seurauksena koko maan talous saattaa pahimmassa tapauksessa kaatua ja ihmisten säästöt eivät enää riitä edes peruselintarvikkeiden hankintaan. Hyperinflaatio on seurausta epäonnistuneesta rahapolitiikasta. Hyperinflaatio on tullut tutuksi viime vuosina esimerkiksi Venezuelassa, jossa maan oman valuutan, bolivarin arvo on hyperinflaation seurauksena romahtanut.
Inflaation syyt
Inflaation syistä on olemassa useita erilaisia näkemyksiä. Eri taloustieteen koulukunnat näkevät inflaation hieman eri tavalla. Yleisesti ottaen inflaatiolle on mahdollista tunnistaa kolme keskeistä syytä. Nämä syyt ovat:
Kysyntäinflaatio
Kysyntäinflaatiolla tarkoitetaan inflaatiota, joka johtuu liian suuresta kokonaiskysynnästä. Kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin, jolloin tuotteista ollaan valmiita maksamaan aiempaa enemmän.
Kustannusinflaatio
Kustannusinflaatio on seurausta yritysten kasvaneista kustannuksista. Kustannusten nousu pakottaa yritykset nostamaan hintoja kasvavien menojen kattamiseksi.
Monetaarinen inflaatio
Monetaarinen inflaatio on seurausta rahapolitiikasta. Inflaatioon vaikuttaa se, kuinka paljon rahaa kulloinkin painetaan ja kuinka paljon rahaa liikkuu markkinoilla. Vuonna 2020 uutta rahaa on laskettu liikkeelle ennätykselliset määrät, joten monetaarinen inflaatio saattaa jälleen lähitulevaisuudessa nostaa päätään myös länsimaissa. Useat maailman valtiot kamppailevat tällä hetkellä monetaarisen inflaation kourissa. Yksi tällaisista valtioista on hyperinflaation kourissa kamppaileva Venezuela, joka on holtittomalla rahapolitiikallaan tuhonnut valuuttansa arvon.
Kasvavan inflaation uhka
Monetaarinen inflaatio on seurausta siitä, että rahaa on yksinkertaisesti liikkeellä liian paljon. Kun rahaa on liikkeellä liian paljon, johtaa se rahan arvon laskuun. Uutta rahaa on painettu vuoden 2020 aikana kiihtyvällä tahdilla. Rahan määrän kasvu taloudessa ei ole kuitenkaan vielä heijastunut kasvavana inflaationa. Vaikka hyperinflaation riski onkin länsimaissa erittäin vähäinen, niin ei ole missään nimessä poissuljettua, ettei tulevaisuudessa inflaatio nousisi yli keskuspankkien pitkän aikavälin inflaatiotavoitteiden. Tällaisessa tilanteessa talous saattaa ylikuumentua ja korkotasoa joudutaan nostamaan. Vaikka korkotason nostolla pystytäänkin vähentämään tarjolla olevan rahan määrää, niin jokaisen on hyvä muistaa, että ihmiset, yritykset ja valtiot ovat viime aikoina velkaantuneet ennätystahtia. Korkotasojen nopean nostamisen vaikutukset reaalitalouteen olisivatkin vähintäänkin dramaattisia. 
Bitcoin ja inflaatio
Bitcoinin tuntemattomaksi jäänyt kehittäjä Satoshi Nakamoto kehitti Bitcoinista mahdollisimman immuunin inflaatiolle. Monille herää varmasti tässä vaiheessa kysymys, että miten bitcoin voi olla perinteisiä valuuttoja vastustuskykyisempi inflaatiolle? Siitä lisää seuraavaksi.
Bitcoinien maksimimäärä on 21 miljoonaa bitcoinia. Tämä tarkoittaa sitä, että uusia bitcoineja ei ole mahdollista luoda loputtomasti lisää. Perinteisistä valuutoista (esim. dollari ja euro) poiketen bitcoinit eivät ole keskuspankin tai minkään yksittäisen tahon hallinnassa. Bitcoinien kierrossa olevaan määrään ei siis ole mahdollista vaikuttaa rahapoliittisin keinoin. Uusia bitcoineja syntyy maailmaan aina uuden lohkon louhinnan yhteydessä. Bitcoinin lohkoketjussa uusi lohko louhitaan noin 10 minuutin välein ja siitä saatava louhintapalkkio on tällä hetkellä 6,25 bitcoinia. Bitcoinin louhintapalkkio puoliintuu aina 210 000 lohkon välein. Bitcoinin puoliintuminen tapahtuu keskimäärin neljän vuoden välein. Bitcoinin puoliintuminen on Bitcoinin lohkoketjun sisään ohjelmoitu ominaisuus, jonka tavoitteena on pitää bitcoinien kokonaismäärä vakaana ja ehkäistä inflaatiota. Jokaisen puoliintumisen jälkeen bitcoinin inflaatio putoaa puoleen aikaisemmasta.
Bitcoin on useiden asiantuntijoiden mielestä erinomainen suoja inflaatiota vastaan. Bitcoinin ehdoton vahvuus on sen muuttumaton rahapolitiikka. Bitcoinin inflaatioprosentti on tällä hetkellä 1.8%. Bitcoinin neljän vuoden välein tapahtuvan puoliintumisen seurauksena bitcoinin inflaatio tulee olemaan tulevaisuudessa lähes olematon. Rahan yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia arvon säilyttäjänä. On sanomattakin selvää, että bitcoin kykenee suoriutumaan tästä tehtävästä perinteisiä valuuttoja paremmin.
Ihmisten on hyvä muistaa, että keskuspankeilta ei tule ikinä loppumaan raha kesken. Ne pystyvät painamaan uutta rahaa niin paljon kuin ikinä haluavat. Perinteisiä valuuttoja (esim. euro ja dollari) painetaan tällä hetkellä lisää kiihtyvällä tahdilla. Viime aikoina keskuspankkien rahapolitiikka on ollut ajoittain jopa holtitonta ja poikkeuksellisen avokätistä. Uutta rahaa on painettu ennätystahtia ja tämä tulee väistämättä johtamaan tulevaisuudessa rahan arvon laskuun. 
Onneksi tälle kaikelle on kuitenkin olemassa myös vaihtoehto. Kuten tekstistä on jo käynyt ilmi, niin bitcoin on erittäin vastustuskykyinen inflaatiolle, eikä yksikään keskuspankki pysty omilla päätöksillään vaikuttamaan Bitcoinin toimintaan. Mikäli olet huolissasi inflaation vaikutuksesta varallisuuteesi, niin Bitcoin on vastaus huoliisi.

Mikko Soon
Kryptovaluutta-asiantuntija