Ihmiset ovat tavoitelleet kultaa jo tuhansien vuosien ajan. Kulta on toiminut pohjana niin kokonaisille valtakunnille kuin myös valuutoille. Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä kun esimerkiksi Yhdysvaltain dollarin arvo oli sidottu kultaan ja kaikkien muiden valtioiden valuutat puolestaan oli kiinnitetty dollarin arvoon. Tänä päivänä yksi tärkeimmistä syistä sijoittaa kultaan on oman varallisuuden turvaaminen epävarmoina aikoina. Vuonna 2009 maailman ensimmäinen kryptovaluutta Bitcoin aloitti toimintansa. Bitcoin on kasvattanut suosiotaan vuosien saatossa ja tänä päivänä monet asiantuntijat pitävät sitä digitaalisena kultana. Tässä tekstissä vertaillaan kultaa ja Bitcoinia sijoituskohteina.
Kulta sijoituskohteena
Ihmiset ovat käyttäneet kultaa vaihdon välineenä jo tuhansia vuosia. Kulta on yhä tänä päivänä ehdottomasti yksi maailman suosituimmista sijoituskohteista. Kultaa voidaan pitää ennen kaikkea defensiivisenä sijoituskohteena. Ihmiset ostavat kultaa suojautuakseen esimerkiksi osakemarkkinoiden laskulta tai valuuttariskiltä.
Kullan hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kullan hinta nousee mikäli ihmiset haluavat ostaa sitä enemmän. Hinta puolestaan laskee, mikäli ihmiset haluavat omistuksistaan eroon. Kullan hinnasta puhuttaessa ei voida sivuuttaa myöskään keskuspankkien vaikutusta kullan hinnan kehittymiselle. Keskuspankeilla on hallussaan maailman suurimmat kultavarannot ja keskuspankit ovat myös maailman suurimpia kullan ostajia. Keskuspankkien kultavarastot rajoittavat kullan fyysistä tarjontaa ja vaikuttavat näin suoranaisesti kullan hintaan.
Kultaa on maapallolla rajallinen määrä. Kullan rajallisuus tuo kullalle yhden sen parhaimmista ominaisuuksista eli niukkuuden. Kullan niukkuus tarkoittaa sitä, että toisin kuin perinteistä rahaa, niin kultaa ei ole mahdollista luoda keskuspankin yksipuolisella päätöksellä lisää.
Kultaan on mahdollista sijoittaa usein eri tavoin. Suosituimpia tapoja sijoittaa kultaan ovat fyysisen kullan ostaminen, pörssinoteeratut rahastot, johdannaiset, futuurit ja optiot. Eri sijoitustavat sisältävät erilaisia riskejä ja reagoivat kullan hinnan muutoksiin hieman eri tavoin.
Kulta on ominaispiirteidensä ansiosta ennen kaikkea arvon säilyttäjä. Kultaa on myös pidetty pitkään niin sanottuna turvasatamana. Turvasatama-ajattelu tarkoittaa sitä, että kultaa pidetään yleisesti ottaen turvana rahan ja osakkeiden arvon laskua vastaan. Turvasatama-ajattelu pohjautuu siis teoriaan, jonka mukaan esimerkiksi osakkeiden arvon alentuessa kulta kallistuu. Historia on kuitenkin osoittanut, että osakkeiden romahtaessa ei kultakaan välttämättä kykene säilyttämään arvoa toivotulla tavalla. Vaikka kulta onkin erittäin kiinnostava vaihtoehto epävarmoilta talousnäkymiltä suojautumiseen, niin sille on kuitenkin ilmaantunut digitaalinen haastaja, josta kerrotaan lisää seuraavassa kappaleessa.
Bitcoin sijoituskohteena
Bitcoin on maailman suurin ja vanhin kryptovaluutta. Bitcoin on kasvattanut vuosien mittaan suosiotaan sijoittajien keskuudessa ja tänä päivänä sitä löytyykin jo yhä useamman sijoittajan salkusta. Ihmiset ostavat bitcoinia useista eri syistä. Bitcoinia onkin mahdollista hyödyntää niin maksuvälineenä kuin arvon säilyttäjänä.
Bitcoinin hinta muodostuu kullan tapaan kysynnän ja tarjonnan perusteella. Bitcoinin hinta nousee mikäli ihmiset haluavat ostaa sitä enemmän. Bitcoinin hinta puolestaan laskee, mikäli ihmiset haluavat omistuksistaan eroon. Bitcoinit eivät ole minkään yksittäisen tahon kontrollissa, eikä sillä ole omaa keskuspankkia, joka pystyisi luomaan uusia bitcoineja mielin määrin. Yksi Bitcoinin tärkeimmistä ominaisuuksista onkin sen kiveenhakattu maksimimäärä. Kukaan ei tiedä kuinka paljon kultaa maapallolta vielä löydetään, kun taas bitcoinien maksimimäärä on muuttumaton.
Bitcoin on erittäin niukka digitaalinen hyödyke. Tällä hetkellä maailmassa on noin 18,5 miljoonaa bitcoinia ja markkinoille tulevien uusien bitcoinien määrä puoliintuu 210 000 lohkon välein, eli käytännössä joka neljäs vuosi. Bitcoinin lohkoketjussa uusi lohko louhitaan noin 10 minuutin välein ja siitä saatava louhintapalkkio on tällä hetkellä 6,25 bitcoinia. Uusia bitcoineja saapuu markkinoille aina vuoteen 2140 asti, jonka jälkeen kaikki 21 miljoonaa bitcoinia on louhittu. Tämän jälkeen bitcoinin lohkoketjun ylläpitäjien, eli louhijoiden palkkiot maksetaan bitcoinin verkossa suoritetuista transaktiomaksuista.
Tällä hetkellä bitcoinin tarjonta on jopa kultaa niukempaa. Tulevaisuudessa tapahtuvien puoliintumisten seurauksena erot bitcoinin ja kullan niukkuudessa tulevat kasvamaan entisestään Bitcoinin hyväksi. Bitcoinin sisäänrakennettu puoliintuminen ehkäisee myös erittäin tehokkaasti inflaatiota ja mahdollistaa bitcoinin roolin arvon säilyttäjänä. Bitcoinista on myös useissa yhteyksissä puhuttu kultaa vastaavana turvasatamana. Tätä teoriaa ei kuitenkaan olla vielä käytännössä päästy testaamaan, sillä Bitcoin ei ole ehtinyt koko historiansa aikana kokemaan vielä yhtään talouskriisiä. Bitcoinin ja kullan kannattajat ovat jo vuosia kiistelleet siitä, kumpi on ultimaattinen turvasatama talouskriisin aikana. Tähän saamme varmasti vastauksen tulevina vuosina.
Bitcoiniin on mahdollista sijoittaa tänä päivänä monin eri tavoin, ja useita erilaisia Bitcoiniin liittyviä sijoitustuotteita on tullut viimeisten vuosien aikana markkinoille. Ylivoimaisesti suosituin tapa sijoittaa Bitcoiniin on kuitenkin yhä tänä päivänä bitcoinien ostaminen kryptovaluuttojen markkina-paikoilta. Helpoiten bitcoinin ostaminen onnistuu kotimaisen Northcrypton palvelusta.
Yhteenveto
Monet asiantuntijat pitävät Bitcoinia digitaalisena kultana. Nämä väitteet eivät ole aivan tuulesta temmattuja, sillä Bitcoin ja kulta ovat luonteeltaan hyvin samankaltaisia. Molemmat omaavat perinteisistä valuutoista puuttuvan niukkuuden. Mikään yksittäinen taho ei pysty luomaan kultaa tai bitcoineja tyhjästä. Keskuspankit voivat luoda perinteisiä valuuttoja, kuten euroja ja dollareita niin paljon kuin ne ikinä haluavat, mutta Bitcoinin ja kullan kohdalla tämä ei ole mahdollista. Bitcoin eroaa kullasta etenkin siinä, että bitcoinien maksimimäärä on tarkkaan määritelty ja se on kaikkien tiedossa. Kullan maksimimäärää kukaan ei varmuudella tiedä. Lisäksi Bitcoinia voidaan pitää ehdottomasti kultaa kätevämpänä ja nopeampana, ja sitä onkin mahdollista käyttää niin päivittäisessä maksamisessa kuin ripeissä ja edullisissa mantereiden välisissä arvonsiirroissakin.
Kullan suurin vahvuus on ehdottomasti sen historia. Kullasta puhutaan myös usein ns. turvasatamana ja ikuisena arvon säilyttäjänä. Kulta on todistetusti toiminut jo tuhansia vuosia erittäin vakaana hyödykkeenä. Se on kestänyt lukuisat talouskriisit ja turvannut siihen sijoittaneiden omaisuuden. Vain aika näyttää, kykeneekö Bitcoin samaan. Ainakin kaikki edellytykset tähän on olemassa.
Vaikka tämän tekstin tavoitteena onkin vertailla Bitcoinia ja kultaa, niin jokaisen on hyvä muistaa, että ne eivät missään nimessä sulje toisiaan pois. Maailmassa on varmasti tilaa niin perinteiselle fyysiselle kullalle kuin myös uudelle digitaaliselle kullalle, Bitcoinille.
Mikko Soon
Kryptovaluutta-asiantuntija
Last updated: 13.05.2022 13:01
