Miten Bitcoin tekee maailmasta paremman paikan?

Kun mietitään vuonna 2024 esimerkiksi eurooppalaisia eniten huolestuttavia asioita, lähes kaikilla näiden asioiden joukkoon kuuluvat sodat ja ilmastonmuutos. Tässä tekstissä käydään läpi, miten nykyinen rahajärjestelmä vaikuttaa näihin asioihin, ja voisivatko nämä asiat olla pienempi huolenaihe, jos käytössä olisi Bitcoinin kaltainen rahajärjestelmä?

              
Rahajärjestelmän vaikutus sotimiseen
Sodat ovat valitettavasti tulleet viime vuosien aikana enemmän osaksi myös eurooppalaisten elämää. Sodat lisäävät tavallisten ihmisten pelkoa ja kärsimystä, kun taas valtioiden näkökulmasta tarkasteltuna sodat ovat taloudellisesti hyvin kalliita. Tästä syystä sodilla on ollut historiallisesti merkittävä vaikutus valtioiden taloustilanteisiin sekä myös rahajärjestelmiin. Eniten rahajärjestelmiin vaikutti todennäköisesti ensimmäinen maailmansota. Ensimmäisen maailmansodan alkuun, eli vuoteen 1914, asti, kultakanta oli maailmassa yleisesti käytetty rahajärjestelmä. Kultakannassa keskuspankki pystyi luomaan uutta rahaa vain, jos sillä oli tietty määrä kultaa takaamassa tätä uutta rahaa. Käytännössä uuden rahan luomiseksi valtion oli siis saatava jostain lisää kultaa.
Ensimmäisen maailmansodan alettua useat maat hylkäsivät Yhdistyneiden kuningaskuntien johdolla kultakannan. (Kultakanta otettiin myöhemmin uudelleen käyttöön, kunnes se hylättiin lopullisesti vuonna 1971.) Kultakannan hylkäämisen ajankohta ei ole sattumaa, sillä pääsyy tähän oli yksinkertainen: ensimmäisessä maailmansodassa sotimisen rahoittaminen. Kultakannan hylkääminen antoi nimittäin keskuspankeille mahdollisuuden luoda rahaa ilman kultatakausta. Useat keskuspankit hyödynsivätkin tämän mahdollisuuden ja loivat merkittäviä määriä uutta rahaa rahoittaakseen yli neljä vuotta kestänyttä maailmanlaajuista sotaa. Tämä oli valtioiden ohjauksen alla toimivien keskuspankkien kannalta hyvin houkuttelevaa, sillä rahan luominen antoi niille mahdollisuuden rahoittaa sotimista ilman välittömiä negatiivisia taloudellisia seuraamuksia valtiolle. Rahan luomisen kustannukset siirtyivät nimittäin kansalaisille heikomman valuutan ja korkeampien hintojen kautta.
On hyvin vaikeaa arvioida, mitä olisi tapahtunut, jos keskuspankeilla ei olisi ollut ensimmäisen maailmansodan aikaan mahdollisuutta luoda rahaa. Yksi vaihtoehto on, että valtioiden olisi pitänyt hankkia rahat sotaa rahoittaakseen jollain muulla tavalla. Yksi mahdollinen tapa olisi ollut rahan kerääminen kansalaisilta korkeampien verojen muodossa tai rahan lainaaminen toiselta valtiolta. Toinen mahdollinen vaihtoehto on, että sotaa olisi käyty lyhyemmän aikaa tai harvempien valtioiden kesken, koska monella ensimmäiseen maailmansotaan osallistuneella valtiolla ei olisi ollut varaa käydä sotaa yli neljää vuotta ilman keskuspankkien luomaa uutta rahaa.
Monet Bitcoinin puolestapuhujat uskovat, että maailmassa olisi merkittävästi vähemmän sotimista, jos Bitcoin olisi käytössä maailmanlaajuisena rahajärjestelmänä. Mihin tämä uskomus perustuu ja voiko se pitää paikkaansa? Bitcoin eroaa ensimmäisen maailmansodan aikaisesta ja nykyisestä rahajärjestelmästä siten, että minkään valtion keskuspankki ei voi luoda lisää bitcoineja. Jos Bitcoin siis olisi käytössä maailmanlaajuisena rahajärjestelmänä, olisi valtioiden haastavampaa rahoittaa sotimista, koska rahan luominen keskuspankin toimesta ei ole mahdollista. Tällöin vaihtoehdoksi jäisi rahoituksen hankkiminen esimerkiksi lainaamalla tai korkeamman verotuksen kautta. Kynnys hankkia rahoitusta näillä tavoilla on merkittävästi rahan luomista korkeampi. Loogisesti ja yksinkertaisesti ajateltuna tämä voisi siis vähentää valtioiden kykyä ja halua sotia.
Rahajärjestelmän vaikutus ympäristöön ja ilmastonmuutokseen
Nykyinen rahajärjestelmämme ja keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka vaikuttavat negatiivisesti ympäristöön. Tämä johtuu muun muassa siitä, että keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka aiheuttaa valuutan jatkuvaa heikkenemistä eli inflaatiota. Inflaatio on seurausta esimerkiksi siitä, että keskuspankit luovat uutta rahaa nopeammin kuin mitä talous kasvaa. Inflaatio kannustaa ihmisiä kuluttamaan ja tekemään jonkin ei-pakollisen hankinnan mieluummin tänään kuin vuoden päästä, koska hankinnan hinta voi hyvin tänä aikana nousta. Inflaatio, ja tätä kautta nykyinen rahajärjestelmämme, kannustaa siis ihmisiä jatkuvasti säästämisen sijasta kuluttamaan. Tämä on luonnollisesti huono perustilanne esimerkiksi ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta.
Bitcoin on rahajärjestelmänä hyvin erilainen kuin nykyisin käytössämme oleva rahajärjestelmä. Yksi merkittävä ero liittyy edellä käsiteltyyn inflaatioon. Eurojen määrä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana keskimäärin yli seitsemän prosentin vuosivauhtia. Voidaan hyvin olettaa, että eurojen määrä kasvaa myös tulevaisuudessa suunnilleen samaa vauhtia. Bitcoinien määrän lisääntyminen puolittuu noin neljän vuoden välein tapahtuvan lohkopalkkion puoliintumisen yhteydessä. Tämän vuoden huhtikuussa tapahtuvan puoliintumisen jälkeen bitcoinien määrä lisääntyy seuraavan neljän vuoden ajan noin 0,85 prosentin vuosivauhtia.
Ihmiskunnan käytössä olevat teknologiat ja tuotantomenetelmät ovat kehittyneet viime vuosikymmenten aikana jatkuvasti ja voidaan olettaa, että tämä trendi jatkuu myös tulevaisuudessa. Tästä syystä tuotteiden tuottamisesta pitäisi tulla jatkuvasti halvempaa. Näin on itseasiassa tapahtunutkin, mutta tämä ei näy matalampina tuotantokustannuksina tai alhaisempina tuotteiden hintoina kuluttajille, koska valuutat, joilla tätä mitataan (esimerkiksi euro ja dollari) heikkenevät jatkuvasti nopeammin kuin mitä tuotanto tehostuu. Jos käytössämme olisi Bitcoinin kaltainen raha, jonka ostovoima ei heikkene jatkuvasti uuden rahan luomisen seurauksena, tarkoittaisi tämä todennäköisesti, että lähes kaikki tuotteet halpenisivat jatkuvasti. Jos tuotteet kallistumisen sijasta halpenisivat, ei-pakollisen hankinnan tekeminen voisi olla järkevää siirtää myöhempään ajankohtaan, koska tuote voisi hyvin olla esimerkiksi vuoden päästä halvempi. Näin ollen ihmiset tekisivät harkitumpia kulutuspäätöksiä, mikä puolestaan vähentäisi kulutusta. Tämä olisi luonnollisesti positiivinen kehityssuunta esimerkiksi ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta.
Yhteenveto
Miten Bitcoin tekee maailmasta paremman paikan? Sodan rahoittaminen on ollut historiallisesti keskeisessä asemassa rahajärjestelmän kehityksessä, erityisesti ensimmäisen maailmansodan aikaan, kun monet valtiot hylkäsivät kultakannan mahdollistaakseen uuden rahan luomisen sodan rahoittamiseksi. Bitcoinin kaltaisessa hajautetussa järjestelmässä valtioiden olisi vaikeampaa rahoittaa sotaa, koska uuden rahan luominen ei ole mahdollista keskuspankkien toimesta. Tämä voisi johtaa sotien vähentymiseen.
Nykyinen rahajärjestelmä ja siihen olennaisesti kuuluva inflaatio kannustavat myös kuluttamiseen, mikä on haitallista ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta. Bitcoin eroaa nykyisestä rahajärjestelmästä siten, että bitcoinien määrä kasvaa ennustettavalla ja hidastuvalla tahdilla, mikä voisi kannustaa ihmisiä tekemään harkitumpia kulutuspäätöksiä ja vähentämään kulutusta. Tämä olisi positiivista ympäristön ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta, koska vähentyneen kulutuksen myötä myös tuotannosta seuraava ympäristökuormitus vähenisi.

Ville Viitaharju
Kryptovaluutta-asiantuntija