Keskuspankkien digitaaliset valuutat - CBDC

Useat keskuspankit kehittelevät tällä hetkellä kovaa vauhtia omia lohkoketjuteknologiaan perustuvia digitaalisia valuuttojaan. Keskuspankkien tavoitteena on omia digitaalisia valuuttojaan kehittämällä viedä yhteiskuntaa kohti keskuspankkien voimakkaampaa kontrollia. Lohkoketjuteknologiaan pohjautuvat digitaaliset valuutat mahdollistavat keskuspankeille lukuisia etuja perinteisiin valuuttoihin verrattuna. Tämä teksti kertoo keskuspankkien digitaalisista valuutoista ja siitä, miten ne eroavat perinteisistä kryptovaluutoista. Lopuksi kerrotaan myös missä vaiheessa eri keskuspankkien digitaalisten valuuttojen kehitystyö on tällä hetkellä

              
Keskuspankkien digitaaliset valuutat
Keskuspankkien digitaaliset valuutat tunnetaan yleisesti lyhenteellä CBDC (Central Bank Digital Currency). Keskuspankit ympäri maailmaa käyvät tällä hetkellä kovaa kilpailua omien digitaalisten valuuttojensa julkaisusta. Keskuspankit ovat ryhtyneet kehittelemään omia digitaalisia valuuttojaan bitcoinin, ethereumin ja muiden kryptovaluuttojen vanavedessä. Keskuspankkien digitaaliset valuutat perustuvat perinteisten kryptovaluuttojen tapaan lohkoketjuteknologiaan. Tähän yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. Keskuspankkien digitaalisten valuuttojen päällimmäinen tavoite on viedä yhteiskuntia pois käteisestä rahasta kohti paremmin kontrolloitavaa mallia. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa myös sen, että keskuspankkien digitaalisten valuuttojen sisälle on mahdollista ohjelmoida erilaisia ominaisuuksia, jotka eivät olisi nykyisissä järjestelmissä mahdollisia.
Vaikka suurin osa tänä päivänä käytössä olevista valuutoista (esim. euro ja dollari) onkin jo digitaalisessa muodossa, on lohkoketjuteknologiaan perustuva digitaalinen valuutta kuitenkin suuri askel eteenpäin. Keskuspankkien digitaalisten valuuttojen taustalla oleva lohkoketjuteknologia mahdollistaa kyseisten valuuttojen täydellisen seuraamisen. Seurannan avulla keskuspankit pyrkivät lähtökohtaisesti ehkäisemään mm. rahanpesua. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että esimerkiksi Kiinan kaltaisissa autoritaarisissa maissa digitaalisia valuuttoja pyritään hyödyntämään valtion oman ideologian ajamisessa ja kansalaisten jokapäiväisen elämän seurannan kiristämisessä.
Monet ovat varmasti huolestuneita, että voivatko keskuspankkien digitaaliset valuutat uhata bitcoinin asemaa. Tämä huoli on kuitenkin täysin turhaa. Bitcoinien maksimimäärä on 21 miljoonaa bitcoinia, eikä niitä ole mahdollista luoda yhtään enempää. Bitcoin ei ole myöskään minkään yksittäisen tahon kontrollissa. Keskuspankkien digitaaliset valuutat ovat puolestaan keskuspankkien kontrollissa aivan kuten perinteisetkin valuutat. Tämä tarkoittaa sitä, että keskuspankit voivat laskea niitä markkinoille lisää niin paljon kuin ikinä haluavat. Keskuspankkien digitaalisten valuuttojen ja bitcoinin suurin ero on, että bitcoin on suunniteltu tavallisten ihmisten tarpeita ajatellen, kun taas keskuspankkien digitaaliset valuutat palvelevat ainoastaan keskuspankkien ja valtioiden omia intressejä. 
Keskuspankkien digitaalisille valuutoille ja perinteisille kryptovaluutoille yhteistä on ainoastaan lohkoketjuteknologian mahdollistama elektroninen tilikirja, joka mahdollistaa transaktioiden kirjaukset ja seurannan. Keskuspankkien digitaaliset valuutat voidaan nähdä lähinnä nykyisen valuuttajärjestelmän teknologisena harppauksena kohti keskuspankkien vahvempaa kontrollia. Perinteisen järjestelmän valuvikoja ne eivät korjaa.
Käydään seuraavaksi hieman läpi tunnetuimpia keskuspankkien digitaalisten valuuttojen projekteja.
Kiina ja DCEP
DCEP on Kiinan oma digitaalinen valuutta. DCEP on lyhenne sanoista Digital Currency Electronic Payment ja se on lohkoketjuteknologiaan perustuva täysin digitaalinen valuutta. DCEP on käytännössä stablecoin, jonka arvo on täysin sidottu Kiinan nykyisen valuutan kurssiin. Tällä hetkellä DCEP on testauksessa useissa kiinalaisissa suurkaupungeissa.
DCEP on vielä tällä hetkellä koekäytössä, mutta tulevaisuudessa sen on tarkoitus olla Kiinan ainoa virallinen digitaalinen maksuväline Kiinan nykyisen valuutan rinnalla. DCEP ei ole mikään hetken mielijohde, sillä Kiina on tutkinut omaa digitaalista valuuttaansa jo useita vuosia. DCEP on tarkoitettu ensisijaisesti Kiinan sisällä toimivaksi valuutaksi, mutta todennäköisesti Kiina yrittää levittää DCEP:tä myös muihinkin maihin kasvattaakseen omaa vaikutusvaltaansa. DCEP palvelee erinomaisesti Kiinan omia intressejä, sillä sen avulla Kiina kykenee seuraamaan kansalaisiaan huomattavasti aiempaa tehokkaammin. Tavallisten kansalaisten näkökulmasta DCEP:n voidaankin nähdä tuovan mukanaan paljon enemmän haittaa kuin hyötyä.
Venezuela ja petro
Vaikka Kiina onkin pitkällä oman digitaalisen valuuttansa kehittämisessä, niin hyperinflaatiosta kärsivä Venezuela on jo ottanut oman digitaalisen valuuttansa, petron käyttöön. Vuonna 2018 lanseerattu petro oli historian ensimmäinen valtion kehittämä digitaalinen valuutta. 
Venezuelan massiivisten öljyvarantojen pitäisi toimia petron arvon takauksena ja valuutan arvon pitäisi seurailla öljyn hintaa. Todellisuudessa tähän ei kuitenkaan kannata täysin luottaa. Petron arvo on samojen henkilöiden kontrollissa, jotka omilla toimillaan onnistuivat romahduttamaan myös Venezuelan vanhan valuutan, bolivarin arvon. Petro on tänä päivänä Venezuelan virallinen valuutta yhdessä maan vanhan valuutan bolivarin kanssa. Venezuelan valuuttajärjestelmän ongelmia se ei kuitenkaan ole korjannut.
Venezuela onnistui omilla toimillaan romahduttamaan bolivarin arvon. Herääkin kysymys, että miten venezuelalaiset voisivat luottaa siihen, ettei samaa tapahdu myös petron kanssa. Luottamuksen puute nykyistä järjestelmää kohtaan onkin johtanut bitcoinin suosion kasvuun venezuelalaisten keskuudessa. 
EKP ja digitaalinen euro
EKP eli Euroopan keskuspankki on myös alkanut kehittämään omaa digitaalista euroaan. Suunnitelmat digieuron kehittämiseksi ovat jo tällä hetkellä pitkällä, ja digieuro tulisikin ilmeisesti muiden CBDC -valuuttojen tapaan hyödyntämään toiminnassaan lohkoketjuteknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia. 
Lohkoketjuteknologia mahdollistaa EKP:lle aiempaa tehokkaammat työkalut esimerkiksi rahanpesun kitkemiseen. Digieuron avulla EKP pystyisi ottamaan myös aiempaa tiukemman kontrollin euroalueen taloudellisesta kehityksestä. EKP pystyisi mm. jakamaan elvytystä suoraan kansalaisten tileille. Nähtäväksi jääkin, säilyttävätkö pankit tulevaisuudessa nykyisen asemansa vai hoitavatko kansalaiset raha-asioitaan kasvavissa määrin suoraan EKP:n kanssa.
Yhteenveto
Keskuspankkien liikkeellelaskemat digitaaliset valuutat tulevat varmasti yleistymään tulevaisuudessa. Keskuspankkien digitaalisia valuuttoja ei saa missään nimessä sekoittaa perinteisiin kryptovaluuttoihin, kuten bitcoiniin. Keskuspankkien digitaaliset valuutat ovat täysin keskuspankkien kehittelemiä, joten niiden hallinto ja teknologia ovat myös täysin keskuspankkien hallinnassa. Keskuspankkien digitaalisten valuuttojen päällimmäisenä tavoitteena on viedä yhteiskuntia pois perinteisen käteisen käytöstä kohti paremmin kontrollissa olevaa mallia, jossa keskuspankit pystyvät seuraamaan kansalaisten rahankäyttöä aiempaa paremmin.
Keskuspankit voivatkin laskea kehittelemiään digitaalisia valuuttoja markkinoille perinteisten valuuttojen tapaan rajattomasti. Keskuspankkien digitaaliset valuutat eivät missään nimessä ratkaise nykyisen valuuttajärjestelmän valuvikoja ja niiden voidaankin nähdä toimivan lähinnä nykyisen valuuttajärjestelmän jatkeena.

Mikko Soon
Kryptovaluutta-asiantuntija