Euro ja Bitcoin rahajärjestelminä

Miten käytössämme oleva euro-rahajärjestelmä toimii? Lisääntyykö eurojen määrä, jos lainaa euroja pankista? Voiko keskuspankki "printata" lisää euroja? Entä miten Bitcoin eroaa rahajärjestelmänä eurosta? Tässä blogitekstissä saadaan vastaus muun muassa näihin kysymyksiin.

              
Euro
Euro on Suomen virallinen valuutta. Ihmiset käyttävät sitä päivittäiseen maksamiseen, jonka lisäksi monien säästöt ovat eurojen muodossa. Oletko kuitenkaan koskaan pysähtynyt miettimään, mitä euro todellisuudessa on?
Euro on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön noin 25 vuotta sitten vuoden 1999 alussa. Vuoden 2024 alussa euro on 20 Euroopan unionin jäsenmaan virallinen rahayksikkö.
 
Euro voidaan luokitella varallisuudeksi, mutta samalla se on myös aina velkaa. Esimerkiksi käteisen muodossa olevat eurot ovat keskuspankin velkaa käteisen haltijalle, eli käteisen haltija on keskuspankin velkoja. Pankkitilillä olevat eurot ovat puolestaan pankin velkaa asiakkaalle, sillä eurot ovat pankin hallussa, mutta asiakas omistaa ne.
 
Euro on fiat-valuutta. Fiat-valuutalla, kuten eurolla ja dollarilla, tarkoitetaan valuuttaa, jolla ei ole itsessään arvoa, vaan sen arvo perustuu valtioiden luomiin lakeihin, jossa sen määritellään olevan virallinen maksuväline.
 
Vaikka tässä tekstissä käsitellään fiat-valuutoista vain euroa, toimivat muut fiat-valuutat, kuten Yhdysvaltain dollari ja Kiinan yuan, lähtökohtaisesti samalla tavalla.

Kierrossa olevien eurojen määrä
Kierrossa olevien eurojen määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee jatkuvasti. Eurojen määrään vaikuttaa useiden eri tahojen, kuten yksityishenkilöiden, yritysten, pankkien ja keskuspankin, toiminta. Miten eurojen määrä siis lisääntyy ja vähenee?
Koska euro on velkaa, syntyy euroja lisää silloin, kun otetaan lisää velkaa. Euroja syntyy siis lisää esimerkiksi tilanteessa, jossa yksityishenkilö tai yritys ottaa lainaa tavallisesta pankista.
 
Pankin myöntäessä lainan, kasvavat pankin sekä saamiset että velat. Asiakkaan allekirjoittama velkakirja luo pankille saamisen asiakkaalta, eli asiakas on velkakirjan allekirjoittamisen seurauksena velkaa euroja pankille.
 
Velkakirjan allekirjoittamisen jälkeen pankin asiakkaan tilille maksamat eurot ovat puolestaan pankin velkaa asiakkaalle. Asia on näin, eikä päinvastoin, koska pankkitilillä olevat eurot ovat pankin velkaa asiakkaalle. Tästä korvauksena pankit maksavatkin asiakkaalle usein talletuskorkoa.
 
Euroja syntyy siis lisää aina edellä kuvatun kaltaisissa tilanteissa, koska pankin asiakkaan tilille maksamat eurot eivät tule pankin varallisuudesta vaan ne "luodaan tyhjästä", joka tarkoittaa eurojen määrän kasvua.
 
Koska eurojen määrä kasvaa lainaa otettaessa, vähenee eurojen määrä vastaavasti, kun laina maksetaan takaisin. Kun asiakas maksaa lainansa takaisin pankille, vähentyvät sekä asiakkaan että pankin velat.
 
Kun eurot lähtevät asiakkaan tililtä, vähentyy pankin velka asiakkaalle. Samassa yhteydessä tapahtuu myös asiakkaan velan takaisinmaksu, jolloin asiakkaan velka pankille vähentyy.
 
Koska euro on velkaa, ja asiakkaan sekä pankin velat vähentyvät, tarkoittaa tämä, että eurojen määrä vähenee, kun laina maksetaan takaisin.

Keskuspankin vaikutus eurojen määrään
Euroopan keskuspankki (EKP) on suurimmalle osalle eurooppalaisista vähintään nimeltä tuttu toimija. EKP on keskeisessä roolissa vaikuttamassa euron toimintaan, sillä se vastaa eurojärjestelmän rahapolitiikasta. Tiedätkö, miten EKP pystyy käytännössä vaikuttamaan eurojen määrään?
Sen lisäksi, että uusia euroja syntyy esimerkiksi yksityishenkilöiden ottaessa pankeilta lainaa, syntyy euroja myös, kun pankit lainaavat rahaa "pankkien pankilta" eli keskuspankilta, joka on euron tapauksessa EKP.
 
Kun pankki lainaa euroja EKP:lta, luo EKP pankin lainaaman määrän lisää euroja, joka tarkoittaa eurojen määrän kasvua.
 
EKP vaikuttaa luotujen eurojen määrään ohjauskoron avulla. Ohjauskorko on korko, jonka pankit maksavat keskuspankille lainaamistaan euroista, ja tästä syystä ohjauskorosta käytetään myös nimitystä rahan hinta.
 
Matalan ohjauskoron aikana, kuten vuosina 2015–2021, eurojen määrä markkinoilla lisääntyi merkittävästi. Tämän seurauksena tilanne onkin vuoden 2024 alussa se, että eurojen määrä (M1-rahavaranto) on lähes kaksinkertaistunut edellisen kymmenen vuoden aikana.
 
Pankeille lainaamisen lisäksi EKP luo lisää euroja, kun se ostaa erilaisia arvopapereita, kuten valtioiden ja yritysten velkakirjoja sekä rahamarkkinainstrumentteja.
 
Kun EKP ostaa tällaisia arvopapereita, luo EKP pankeille arvopapereista maksettavan hinnan verran euroja, mikä tarkoittaa eurojen määrän kasvua.
 
EKP:n ostamat arvopaperit lisätään tämän jälkeen EKP:n taseeseen, jonka koko on noin kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Miten Bitcoin eroaa eurojärjestelmästä?
Kuten edellä olevasta eurojärjestelmän tarkastelusta huomataan, euro on velkaan pohjautuva järjestelmä. Bitcoin eroaa tässä suhteessa täysin eurosta, sillä velka ei liity itse Bitcoin-järjestelmään mitenkään. Siinä missä uusia euroja luodaan velanoton kautta tai keskuspankin arvopaperiostoja varten, eli käytännössä ilman minkäänlaista kustannusta tai uhrausta, uusien bitcoinien luonti vaatii Bitcoin-louhijoita käyttämään louhintaan louhintalaitteita ja näiden laitteiden toimintaan merkittävän määrän sähköä. Yksinkertaistaen uusien bitcoinien luominen vaatii siis työtä, josta tulee myös Bitcoinin konsensusalgoritmin nimi Proof of Work, kun taas uusien eurojen luominen tapahtuu käytännössä nappia painamalla. Tämä uuden valuutan luomisen vaikeuden ero on useiden Bitcoin-asiantuntijoiden mielestä yksi merkittävä perustelu sille, miksi Bitcoinin hinta on ollut sen noin 15-vuotisen historian ajan nousutrendissä euroon nähden, ja miksi Bitcoin-asiantuntijat uskovat, että tämä trendi tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.
Toinen merkittävä ero eurojärjestelmän ja Bitcoinin välillä on se, miten uusien eurojen ja bitcoinien luomiseen vaikutetaan. Eurojen luominen tapahtuu välittömästi ja välillisesti EKP:n tekemien päätösten kautta. Se, miten paljon uusia euroja luodaan velanoton kautta ja keskuspankin arvopaperiostoja varten, perustuu EKP:n harjoittamaan rahapolitiikkaan. Rahapolitiikasta päättää kuuden viikon välein 26-henkinen EKP:n neuvosto, johon kuuluvat euroalueen valtioiden keskuspankkien pääjohtajat ja kuusi EKP:n johtokunnan jäsentä. Euroja käyttävien ihmisten on siis luotettava siihen, että EKP:n neuvoston harjoittama rahapolitiikka on kaikissa tilanteissa oikeanlaista.
Bitcoin eroaa tässäkin suhteessa täysin eurojärjestelmästä. Bitcoinin niin sanottu rahapolitiikka on ollut muuttumatonta ja kaikkien tarkasteltavissa koko Bitcoinin historian ajan. Bitcoinin rahapolitiikan keskeisin asia on neljän vuoden välein tapahtuva lohkopalkkion puoliintuminen, joka puolittaa luotavien bitcoinien määrän, mistä seuraa myös 21 miljoonan bitcoinin maksimimäärä. Tästä seuraa, että Bitcoinin tulevaisuuden rahapolitiikka on ennalta kaikkien tiedossa ja tarkasteltavissa. Puolestaan eurojärjestelmän tapauksessa rahapolitiikka on tiedossa etukäteen käytännössä seuraavaan rahapolitiikkakokoukseen asti eli korkeintaan kuusi viikkoa eteenpäin. Bitcoinia kutsutaan tästä syystä välillä luottamuksettomaksi (engl. trustless) järjestelmäksi, sillä Bitcoinin muuttumaton rahapolitiikka ei vaadi euron tavoin luottamusta minkään ihmisryhmän tekemiin päätöksiin. Euroilla ei ole bitcoinien tavoin myöskään maksimimäärää, joka on johtanut, ja johtanee myös tulevaisuudessa siihen, että eurojen määrä on hieman pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna jatkuvassa kasvussa.
Yhteenveto
Kuten edellä olevasta eurojärjestelmän ja Bitcoinin tarkastelusta huomataan, eroavat eurojärjestelmä ja Bitcoin rahajärjestelminä perustavanlaatuisesti toisistaan. Eurojärjestelmän ja Bitcoinin erot voidaan tiivistää esimerkiksi seuraavalla tavalla:
Uuden valuutan luominen:
Euro: Ei vaadi kustannusta. Tapahtuu velkaa ottamalla ja keskuspankin arvopaperiostoja rahoittamalla.
Bitcoin: Vaatii kustannuksen. Kustannuksena on louhintalaitteiden ja sähkön käyttäminen.
Rahapolitiikka:
Euro: EKP:n neuvosto päättää kuuden viikon välein. Euroilla ei ole maksimimäärää.
Bitcoin: Muuttumaton ja tarkasteltavissa oleva rahapolitiikka sekä 21 miljoonan bitcoinin maksimimäärä.

Ville Viitaharju
Kryptovaluutta-asiantuntija