Kuuluisiko Bitcoinin hinnan olla tällä hetkellä 0 euroa, 50 000 euroa vai 500 000 euroa? Tässä blogitekstissä käydään läpi neljä suosittua Bitcoinin arvostusmenetelmää, joita on mahdollista hyödyntää arvioitaessa Bitcoinin arvoa.
Bitcoinin arvostusmenetelmät
Useiden perinteisten omaisuusluokkien, kuten osakkeiden tai velkakirjojen, arvostukseen on useita suhteellisen tarkkoja, toimivia ja vakiintuneita arvostusmenetelmiä. Bitcoinin tapauksessa arvostaminen on haasteellisempaa verrattuna useisiin perinteisiin omaisuusluokkiin. Tästä syystä Bitcoinin arvostamiseen ei ole löytynyt toistaiseksi yhtä toimivaa menetelmää, joka olisi saavuttanut merkittävästi muita menetelmiä korkeamman suosion. Tässä tekstissä käydään läpi neljä suosituinta Bitcoinin arvostusmenetelmää: tuotantokustannusmalli, Stock-to-flow, Metcalfen laki ja TAM-malli.
Tuotantokustannusmalli
Bitcoinin arvoa voidaan arvioida sen tuotantokustannusten avulla. Siinä missä fiat-valuuttojen, kuten euron tai Yhdysvaltain dollarin, luominen ei vaadi käytännössä minkäänlaista kustannusta, bitcoinien luominen tapahtuu vaativan louhimisprosessin kautta. Bitcoinin tapauksessa tuotantokustannuksilla tarkoitetaan siis louhintakustannuksia.
Pidemmällä aikavälillä tarkasteltaessa yhden bitcoinin louhintakustannukset ovat keskimäärin varsin lähellä Bitcoinin hintaa. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna louhintakustannusten voidaan nähdä toimivan myös tietynlaisena Bitcoinin pohjahintana, sillä Bitcoinin hinta ei ole sen historian aikana ollut pitkiä ajanjaksoja louhintakustannusten alapuolella. Tämä selittyy muun muassa Bitcoinin hinnan ja Bitcoinin louhintaan käytetyn kokonaislaskentatehon, eli hashraten, korrelaatiolla sekä Bitcoinin louhinnan kilpailutilanteella, jossa vähemmän tehokkaat toimijat joutuvat lopettamaan louhintatoiminnan.
Yhden bitcoinin louhintakustannus voidaan laskea eri menetelmillä. Tässä tekstissä käytetään MacroMicro-sivuston menetelmää, jossa keskimääräinen bitcoinin louhintakustannus lasketaan sähkönkulutuksen ja louhittavien bitcoinien määrän avulla. Vuoden 2024 elokuussa tämä louhintakustannus on keskimäärin hieman yli 70 000 euroa. Koska Bitcoinin hinta on 2024 elokuussa louhintakustannuksen alapuolella, tarkoittaa tämä periaatteessa lähitulevaisuudessa jompaa kumpaa tai molempia seuraavasti asioista: A) Louhijoiden määrä vähenee. B) Bitcoinin hinta nousee louhintakustannusten yläpuolelle.
Stock-to-flow
Stock-to-flow on etenkin hyödykkeiden, kuten kullan ja hopean, arvottamiseen käytetty menetelmä. Stock-to-flow:ssa stock viittaa arvotettavan kohteen kierrossa olevaan määrään, kun taas flow määrään, jolla kierrossa oleva määrä kasvaa vuoden aikana. Koska Stock-to-flow tarkastelee kierrossa olevaa määrää (stock) ja määrää, jolla se kasvaa vuosittain (flow), keskittyy se arvioimaan kohteen niukkuutta tai harvinaisuutta (engl. scarcity). Stock-to-flow-menetelmän vastauksena on suhdeluku, joka saadaan laskettua seuraavasti:
Kierrossa oleva määrä (stock) / kierrossa olevan määrän vuosittainen kasvu (flow)
Lasketaan seuraavaksi Bitcoinin Stock-to-flow-suhdeluku. Bitcoineja on kierrossa vuoden 2024 elokuussa noin 19 740 000 kappaletta (stock). Vuodessa bitcoineja louhitaan puolestaan lisää huhtikuussa 2024 tapahtuneen Bitcoinin lohkopalkkion puoliintumisen jälkeen enää noin 164 250 kappaletta (flow). Näin ollen Stock-to-flow-suhdeluvuksi saadaan:
19 740 000 / 164 250 ≈ 120
Tällä suhdeluvulla on myös mielenkiintoinen yhteys käytäntöön, sillä Stock-to-flow kertoo, kuinka monta vuotta nykyisellä kierrossa olevan määrän kasvulla (flow) kestäisi, että saavutettaisiin nykyinen kierrossa oleva määrä (stock). Tällä hetkellä Bitcoinin tapauksessa tässä kestäisi Stock-to-flow:n suhdeluvun verran eli siis noin 120 vuotta.
Tarkastellaan seuraavaksi vertailukohtana maailman tunnetuimman arvonsäilyttäjän, eli kullan, Stock-to-flow-suhdelukua. Kullan Stock-to-flow-suhdeluvuksi saadaan World Gold Councilin vuoden 2023 lopun lukuja käyttämällä puolestaan:
212 582 / 3 646 ≈ 58
Mitä suurempi Stock-to-flow-suhdeluku on, sitä niukempi tarkastelun kohde on. Näin ollen pelkästään Stock-to-flow-suhdelukua tarkasteltaessa Bitcoin on tällä hetkellä noin kaksi kertaa kultaa niukempi sijoituskohde. Stock-to-flow:n mukaan korkeamman niukkuuden pitäisi puolestaan johtaa korkeampaan hintaan. Markkina-arvoja tarkasteltaessa tilanne on kuitenkin vuoden 2024 elokuussa se, että kullan markkina-arvo on noin 15 biljoonaa euroa, joka on noin 15 kertaa Bitcoinin noin biljoonan euron markkina-arvoa korkeampi. Markkina-arvolla tarkoitetaan kohteen hintaa kerrottuna kierrossa olevien yksiköiden määrällä (Esimerkiksi Bitcoinin markkina-arvo = Bitcoinin hinta * kierrossa olevien bitcoinien määrä).
Stock-to-flow-suhdeluvusta on mahdollista saada erilaisia kertoimia ja logaritmi- tai eksponenttifunktioita käyttämällä aikaan erilaisia hintamalleja. Näistä voi lukea lukea lisää esimerkiksi Stock-to-flow-menetelmän kehittäneen PlanB-nimimerkin Stock-to-flow:ta käsittelevästä Medium-artikkelista.
Metcalfen laki
Metcalfen laki on erityisesti kommunikaatioverkkojen arvonmuodostusta käsittelevä malli, jota voidaan kuitenkin hyödyntää myös Bitcoinin kaltaisten lohkoketjuteknologiaa hyödyntävien verkkojen arvonmuodostuksessa. Metcalfen lain mukaan mitä enemmän käyttäjiä jollain verkolla tai teknologialla on, sitä houkuttelevampi ja arvokkaampi siitä tulee. Tämän seurauksena voi olla uusien teknologioiden nopeaa käyttöönottoa ja suosion kasvua (esimerkiksi internet ja sosiaalisen median palvelut), sillä ihmiset liittyvät ja käyttävät todennäköisemmin verkkoja ja teknologioita, joilla on paljon käyttäjiä.
Metcalfen lain mukaan verkon arvo on verrannollinen verkon käyttäjien lukumäärän neliöön (n²). Otetaan esimerkiksi 10 käyttäjän verkko. Metcalfen lain mukaan verkon arvo olisi verrannollinen käyttäjämäärän neliöön eli 10 * 10 = 100. Jos käyttäjien määrä kaksinkertaistuu ja on 20, verkon arvo nelinkertaistuisi ja olisi 20 * 20 = 400. Metcalfen lain mukaan verkon arvo kasvaa siis eksponentiaalisesti eikä lineaarisesti jokaisen uuden käyttäjän myötä.
Metcalfen laki on pätenyt suhteellisen hyvin Bitcoinin verkon käyttäjien kasvun ja Bitcoinin markkina-arvon suhteen Bitcoinin historiassa. Tämä käy ilmi, kun tarkastellaan esimerkiksi miten Bitcoinin markkina-arvo on kehittynyt siinä ajassa, jossa Bitcoin-osoitteiden määrä on edellisen kerran kaksinkertaistunut. Vuoden 2024 elokuussa tilanne on se, että Bitcoin-osoitteiden (joissa on bitcoinia) määrä on kaksinkertaistunut (noin 26 miljoonasta noin 52 miljoonaan) edellisen noin viiden vuoden aikana. Tänä samana aikana Bitcoinin markkina-arvo on puolestaan noin viisinkertaistunut (noin 0,2 biljoonasta eurosta noin 1 biljoonaan euroon). Tämä on siis varsin hyvin linjassa Metcalfen lain kanssa, jonka mukaan Bitcoinin markkina-arvon olisi kuulunut tässä ajassa nelinkertaistua.
Jos Bitcoin noudattaisi tähän tapaan Metcalfen lakia myös jatkossa, voitaisiin olettaa, että Bitcoinin markkina-arvo kasvaisi eksponentiaalisesti uusien käyttäjien myötä. Periaatteessa ja yksinkertaistetusti tämä siis tarkoittaisi, että jos Bitcoin-osoitteiden määrä kaksinkertaistuisi tulevaisuudessa, seuraisi tästä Bitcoinin markkina-arvon nelinkertaistuminen.
TAM-malli (Total addressable market model)
Etenkin Bitcoinin tulevaisuuden hintaa voidaan arvioida TAM-mallin (Total addressable market model) avulla. TAM-malli tarkoittaa käytännössä Bitcoinin markkina-arvon arviointia suhteuttamalla Bitcoinin markkina-arvo esimerkiksi kultaan, kaikkeen kierrossa olevan rahan määrään tai kaikkeen maailman varallisuuteen.
Käytännössä TAM-mallia voidaan hyödyntää Bitcoinin tapauksessa esimerkiksi seuraavasti. Henkilö vertailee esimerkiksi Bitcoinia ja kultaa eri näkökulmista, kuten niiden ominaisuuksien, historian ja hyväksyttävyyden kannalta, ja päätyy lopputulokseen, jonka mukaan kulta olisi Bitcoinia kaksi kertaa parempi sijoituskohde. Näin ollen tämän kuvitteellisen arvion pohjalta voitaisiin esimerkiksi olettaa, että Bitcoinin markkina-arvon kuuluisi olla puolet kullan markkina-arvosta. Vuoden 2024 elokuun kullan noin 15 biljoonan euron markkina-arvolla tämä tarkoittaisi siis 7,5 biljoonan euron markkina-arvoa Bitcoinille. Tämä markkina-arvo tarkoittaisi, että yhden Bitcoinin hinta olisi noin 400 000 euroa.
Kuten aiemmin todettiin, Bitcoinia voidaan verrata myös esimerkiksi kaikkeen maailman varallisuuteen, joka kattaa muun muassa kullan, keräilykohteet, kiinteistöt, osakkeet, velkakirjat ja kierrossa olevan rahan. Kaiken maailman varallisuuden arvioidaan olevan vuonna 2024 noin 800 biljoonaa euroa. Jos Bitcoiniin ja muuhun maailman varallisuuteen perehtynyt henkilö arvioisi erilaisiin näkökulmiin perustuen, että Bitcoinin kuuluisi nykyisen hieman yli 0,1 prosentin sijasta vastata esimerkiksi 0,3 prosenttia kaikesta maailman varallisuudesta, tarkoittaisi tämä, että Bitcoinin markkina-arvon tulisi olla noin 2,4 biljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi puolestaan noin 120 000 euron hintaa Bitcoinille.
Yhteenveto
Tässä tekstissä käytiin läpi neljä keskeistä menetelmää, joita voidaan hyödyntää arvioitaessa Bitcoinin arvoa. Tuotantokustannusmallissa tarkastellaan Bitcoinin hintaa hyödyntäen Bitcoinin louhintakustannuksia. Stock-to-flow-menetelmä arvioi niukkuutta vertaamalla Bitcoinin tarjonnan kasvua kierrossa olevien bitcoinien määrään. Metcalfen laki korostaa puolestaan verkon käyttäjien määrän kasvun eksponentiaalista vaikutusta arvonkasvuun. Viimeisenä TAM-malli vertaa Bitcoinin markkina-arvoa muihin omaisuusluokkiin, kuten kultaan ja kaikkeen maailman varallisuuteen, ja mahdollistaa näin Bitcoinin potentiaalisen arvon arvioinnin.
Ville Viitaharju
Kryptovaluutta-asiantuntija
Last updated: 21.08.2024 15:00
