Chainlink ja älysopimukset

Älysopimukset ovat yksi keskeisimmistä lohkoketjuteknologiaa hyödyntävistä innovaatioista. Vaikka älysopimusten mahdollistamat hyödyt ovatkin kiistattomia, saattaa niiden luotettavuus vaarantua, mikäli ne hakevat lohkoketjun ulkopuolelta dataa keskitettyjä toimijoita hyödyntäen. Tässä kirjoituksessa perehdytään tarkemmin älysopimuksiin ja kerrotaan, miten Chainlinkin kehittämä järjestelmä on parantanut niiden luotettavuutta.

              
Mitä ovat älysopimukset?
Älysopimukset ovat lohkoketjuun ohjelmoituja ohjelmia. Älysopimukset suorittavat niille annetut toiminnot täysin automaattisesti. Älysopimusten automaattisuus takaa sen, että perinteisistä sopimuksista tuttu tarve kolmansille osapuolille ja muille luottamusta takaaville prosesseille poistuu. Älysopimus rakennetaan usein sellaiseen muotoon, että sitä ei ole mahdollista muuttaa jälkikäteen, jolloin se on täysin immuuni jälkikäteen suoritetulle manipuloinnille.
Älysopimukset toimivat aina niin kuin ne on ennalta määritelty. Avoimissa lohkoketjuissa, kuten Ethereumissa kuka tahansa pääsee halutessaan tarkastelemaan älysopimuksen toimintaa, jolloin ikäviltä yllätyksiltä on mahdollista välttyä. Älysopimukset kasvattavat osapuolten välistä luottamusta avoimuudellaan ja luotettavuudellaan. 
Älysopimukset ohjelmoidaan lohkoketjuun, joten ne hyötyvät kaikista niistä ominaisuuksista, jotka lohkoketjuteknologia mahdollistaa. Älysopimusten edut perinteisiin sopimuksiin verrattuna ovat suuret ja niitä on mahdollista hyödyntää lukuisissa eri käyttökohteissa. 
Älysopimusten käyttökohteet
Älysopimuksista puhuttaessa ei voi missään nimessä jättää huomioimatta toista lohkoketjun päälle rakennettua innovaatiota eli hajautettuja sovelluksia (dapp). Hajautettu sovellus eroaa perinteisistä sovelluksista siinä, että se on rakennettu hajautetun lohkoketjun päälle, joten se kykenee hyödyntämään omassa toiminnassaan kaikkia lohkoketjun mahdollistamia etuja. Älysopimukset ovat hajautettujen sovellusten ytimessä. Käytännössä hajautetut sovellukset yhdistävät älysopimukset ja käyttöliittymän. Ilman älysopimuksia ei siis olisi myöskään hajautettuja sovelluksia. 
Älysopimukset liittyvät läheisesti myös kokonaisuuteen nimeltään DeFi (Decentralized Finance). DeFi:llä tarkoitetaan pääasiassa Ethereumin päälle rakennettuja hajautettuja sovelluksia, joiden tehtävänä on tarjota ihmisille perinteisiä pankkeja vastaavat palvelut. DeFi-palvelut, kuten Aave kommunikoivat älysopimuksia hyödyntäen suoraan käyttäjien kanssa. Näin ollen kaikki tapahtuu täysin automaattisesti ilman välikäsiä tai muita kolmansia osapuolia.
Älysopimusten käyttökohteet eivät rajoitu ainoastaan kryptovaluuttamaailmaan. Älysopimukset muuttavat sopimuksenteon myös tilanteissa, joissa on aikaisemmin pitänyt turvautua perinteisiin sopimuksiin. Älysopimukset tekevät sopimusten solmimisesta aiempaa luotettavampaa ja keveämpää. Ihmisten ei tarvitse sopimuksia laatiessaan turvautua juristien tai muiden kolmansien osapuolien apuun. Lisäksi älysopimukseen kirjatut asiat ovat nähtävillä avoimessa lohkoketjussa. Älysopimuksen automaattisuus takaa sen, että mikäli sopimuksessa määritellyt seikat eivät toteudu, jää sopimus automaattisesti toteutumatta. 
Älysopimusten oraakkeliongelma
Vaikka älysopimuksia voidaankin pitää suurena teknologisena innovaationa, on myös niillä omat rajoitteensa. Älysopimukset eivät pääse itsenäisesti käsiksi lohkoketjun ulkopuolelta tulevaan dataan. Lohkoketjun ulkopuolinen data on useimmissa tapauksissa äärimmäisen tärkeää älysopimuksen luotettavuuden kannalta. Mikäli älysopimuksen täytyy saada dataa lohkoketjun ulkopuolelta, tulee siihen yhdistää tietolähde, jota kutsutaan oraakkeliksi. Oraakkelit toimittavat älysopimuksille niiden tarvitsemaa lohkoketjun ulkopuolista tietoa.
Oraakkelit ovat suuressa roolissa älysopimuksen luotettavuutta tarkasteltaessa, joten niiden tarjoaman datan oikeellisuus on äärimmäisen tärkeää. Mikäli älysopimus hyödyntää ainoastaan yhtä keskitettyä oraakkelia, saattaa se heijastua älysopimuksen saaman datan heikompana luotettavuutena. Tätä kutsutaan älysopimusten oraakkeliongelmaksi. Onneksi älysopimusten kohtaamaan oraakkeliongelmaan on kuitenkin olemassa ratkaisu. Tästä lisää seuraavaksi. 
Mikä on Chainlink?
Chainlink on Ethereumin lohkoketjuun rakannettu hajautettu sovellus, jonka tavoitteena on tuottaa älysopimuksille mahdollisimman laadukasta dataa. Chainlink toimii nimensä mukaisesti linkkinä lohkoketjun päälle tehtyjen älysopimusten ja lohkoketjun ulkopuolelta tulevan datan välillä. 
Chainlink on ratkaissut älysopimusten oraakkeliongelman luomalla hajautetun oraakkelien verkoston. Chainlinkin kehittämässä järjestelmässä oraakkelien kannattaa pyrkiä tuottamaan älysopimuksille mahdollisimman laadukasta dataa. Hyvin tehtävästään suoriutuneet oraakkelit ansaitsevat palkkioksi Chainlinkin omia LINK-tokeneita, kun taas heikosti suoriutuneet oraakkelit menettävät omia tokeneitaan. Chainlink on siis luonut järjestelmän, joka kannustaa oraakkeleita tuottamaan älysopimuksille mahdollisimman laadukasta dataa. 
Teknisesti tarkasteltuna Chainlinkin oraakkeli koostuu kahdesta erillisestä osasta. Toinen osa oraakkelia sijaitsee lohkoketjun sisäpuolella, toinen puolestaan ulkopuolella. Lohkoketjun sisällä toimiva osa on oraakkelin ja älysopimuksen välinen sopimus lohkoketjun ulkopuolelta tuotavasta datasta. Lohkoketjun ulkopuolista osaa puolestaan kutsutaan nodeksi. Nodet ovat operaattoreita, jotka toimittavat älysopimuksille lohkoketjun ulkopuolista dataa. Nodet ansaitsevat LINK-tokeneita palkkioksi tekemästään työstä. 
Chainlinkin kehittämä järjestelmä pitää sisällään lukemattoman määrän älysopimuksille lohkoketjun ulkopuolista dataa toimittavia nodeja. Koko prosessi on täysin hajautettu, jolloin keskitetyistä oraakkeleista tutut turvallisuusongelmat poistuvat. Chainlink on myös kehittänyt ominaisuuden, joka tarkistaa automaattisesti oraakkelien aiemmin tuottaman datan laadun hyläten automaattisesti epäluotettavat ja heikkolaatuista dataa tuottavat nodet. 
Chainlink on käytännössä hajautettu sovellus, jonka oraakkeliratkaisua on mahdollista hyödyntää missä tahansa lohkoketjussa. Sen toiminta ei siis ole rajoittunut ainoastaan Ethereumin päälle. Tänä päivänä lähes kaikki oraakkeliratkaisua tarvitsevat projektit luottavat Chainlinkin hajautettuihin oraakkeleihin. Chainlinkin tarjoama teknologia poistaa älysopimuksissa aiemmin ilmenneen oraakkeliongelman ja sen ansiosta älysopimusten tarvitsema lohkoketjun ulkopuolinen data on luotettavaa. Voidaankin sanoa, että ilman Chainlinkin hajautettuja oraakkeleja älysopimusten luotettavuus ei olisi yhtä korkealla tasolla kuin mitä se tänä päivänä on. 

Mikko Soon
Kryptovaluutta-asiantuntija