Monien ihmisten ensimmäinen kysymys kryptovaluutoista on, että mitä niillä oikeastaan voi tehdä. Tämä on hyvin ymmärrettävää, sillä niiden käyttö ei länsimaissa suoraan näy päivittäisessä elämässä, ja monille voi tulla internetissä toimivasta digitaalisesta valuutasta mieleen enemmän videopelien rahat kuin perinteiset valuutat. Tässä blogitekstissä käydään läpi, mihin kryptovaluuttoja pääasiallisesti käytetään ja miten käyttö eroaa eri maiden välillä.
Säästäminen ja sijoittaminen
Länsimaissa, kuten Suomessa, kryptovaluuttoja käytetään yleisimmin säästämiseen ja sijoittamiseen. Hyvin tavallisesti ihmiset hankkivat ensimmäiset kryptovaluuttansa juuri sijoitustarkoituksessa, sillä omaisuusluokkana kryptovaluutat ovat kasvaneet todella voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viime vuosien aikana myös useat suuremmat institutionaaliset sijoittajat ovat alkaneet tarkastella kryptovaluuttojen sijoitusmahdollisuuksia. Esimerkiksi maailman suurin varainhoitaja BlackRock lanseerasi suurille institutionaalisille sijoittajille tarkoitetun Bitcoin-rahaston kasvaneen kysynnän seurauksena.
Useiden kryptovaluuttojen, kuten Bitcoinin, ominaisuudet tekevät niistä myös hyviä säästämisen instrumentteja. Toisaalta suhteellisen nuorena omaisuusluokkana kryptovaluuttojen hinta on ollut historiallisesti hyvin volatiili, jonka vuoksi osa on kritisoinut tätä ajatusta Bitcoinista säästämiseen käytettävänä instrumenttina. Kuitenkin markkinoiden kasvaessa ja kypsyessä volatiilisuus on pienentynyt, kun markkina-arvo ja omistajamäärä ovat kasvaneet. Ominaisuuksiensa perusteella Bitcoinia on luonnehdittukin usein digitaaliseksi kullaksi. Vaikka kullankin hinnasta löytyy ajan saatosta korkean volatiliteetin aikajaksoja, on sitä silti historiallisesti usein käytetty säästämisen instrumenttina. Syynä tälle on sen ominaisuudet, joiden ansiosta se on pitänyt ostovoimansa pitkillä aikaväleillä huomattavasti paremmin kuin fiat-valuutat. Useat ovatkin nyt omaksuneet saman ajatuksen Bitcoiniin, joka ominaisuuksien perusteella sopii siihen erittäin hyvin.
Päivittäinen käyttö valuuttana
Kryptovaluuttoihin keskittyneen maksuinfran kehittyessä myös niiden päivittäinen käyttö on viime vuosina lisääntynyt vauhdilla. Yksi suurimmista tämän mahdollistajista on ollut Bitcoinin Lightning network, jonka kautta bitcoineja pystyy lähettämään salaman nopeasti ja käytännössä olemattomin kustannuksin. Lighting networkin myötä bitcoinien päivittäinen käyttö on lisääntynyt todella nopeaa useissa kehittyvissä maissa. Iso osa käytöstä on tullut El Salvadorista, jossa Bitcoin tehtiin lailliseksi valuutaksi vuonna 2021, mutta käyttö on lisääntynyt myös esimerkiksi useissa Afrikan maissa. Syy tälle on yksinkertainen: Bitcoinin Lighning network mahdollistaa halvan ja helposti käytettävän digitaalisen maksuinfastruktuurin paikkoihin, joissa useilla ihmisillä ei ole edes mahdollisuutta avata pankkitiliä. Näissä maissa on myös yleistä, että rahalähetykset ulkomailla työskenteleviltä kansalaisilta ovat iso osa maan bruttokansantuotetta. Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen avulla näitä rahalähetyksiä pystytään lähettämään halvemmilla kustannuksilla ja nopeampaa, kuin perinteisen palveluntarjoajien kautta.
Vaikka adaptaatio kryptomaksamiselle on suhteellisesti ollut nopeinta kehittyvissä maissa, on se mennyt eteenpäin myös esimerkiksi Euroopassa. Monet yksittäiset yritykset ovat mahdollistaneet maksamisen kryptovaluutoilla verkkokaupoissaan, ja esimerkiksi Luganon kaupunki Sveitsissä mahdollistaa nykyään julkisten palvelujen maksut sekä jopa verojen maksamisen kryptovaluutoilla.
DeFi ja Web3
Kryptovaluutat ovat myös keskeinen osa aikaisemmissakin blogiteksteissä käsiteltyjä DeFi-palveluita, sekä Web3-sovelluksia. DeFi, eli hajautetut finanssipalvelut, ovat lohkoketjun päälle rakennettuja hajautettuja sovelluksia, joiden avulla käyttäjät pystyvät käyttämään finanssimaailman palveluita ilman kolmansia osapuolia kuten pankkeja. Esimerkkinä tällaisesta on Ethereumin päällä toimiva hajautettu lainapalvelu AAVE, jossa käyttäjät pystyvät tarjoamaan likviditeettiä lainoille ja ottamaan itse lainaa vakuuksia vastaan. Vaikka DeFi-palveluita käytetään vielä pääasiallisesti sijoitustoimintaan, on kuitenkin tapauksia, joissa esimerkiksi hajautettuja lainapalveluita on käytetty asuntolainojen maksuun. DeFi-palvelut myös mahdollistavat useille pankkitilittömille henkilöille ensimmäistä kertaa pääsyn finanssipalveluiden piiriin. DeFi on siis loistava esimerkki siitä, mihin kryptovaluuttoja pystyy käyttämään, ja DeFi-palveluiden kehittyessä on myös helppo nähdä niiden käytön lisääntyvän tulevaisuudessa.
Web3:lla tarkoitetaan internetin kolmatta sukupolvea, jossa siirrytään pois päin keskitettyjen palveluntarjoajien, kuten facebookin, alustoilta kohti hajautettuja palveluita. Lohkoketjuteknologia ja myös kryptovaluutat ovat keskeinen osa tätä uutta hajautetumpaa internetiä. DeFi-palvelut ovat keskeinen osa tätä infrastruktuuria, mutta niiden lisäksi lohkoketjuteknologia mahdollistaa hajautettujen ratkaisujen tarjoamisen myös muihin palveluihin. Esimerkiksi NFT:eiden hyödyntäminen musiikki- ja taidepalveluissa mahdollistaa tulevaisuudessa enemmän taiteilijoita ja kuluttajia hyödyttäviä ratkaisuja. Hajautetut pilvipalvelut ja datapalvelut siirtävät käyttäjien datan hallintaa takaisin heille itselleen, ja mahdollistaa tulevaisuudessa uudenlaisia markkinamalleja näille. Vaikka useat Web3-palveluista ovat vielä hyvin alkuvaiheessa on niille olemassa jo toimivia palveluita, joita käytetään päivittäin. Web3-palveluiden laajempi adaptaatio on todennäköisesti vielä useiden vuosien päässä, mutta kuten internetin alkuaikoinakin, edelläkävijät jotka uskaltavat kokeilla ja käyttää näitä palveluita jo nyt, tulevat hyötymään etumatkastaan myöhemmin. Web3:sta voi lukea lisää sitä käsittelevästä blogitekstistä.
Yhteenveto
Kuten edellä läpikäydyistä esimerkeistä käy ilmi, kryptovaluutoilla voi tehdä jo nykypäivänä paljon erilaisia asioista. Länsimaissa niitä käytetään pitkälti säästämisen ja sijoittamisen instrumentteina kun taas useissa kehittyvissä maissa niitä voidaan käyttää päivittäisiin ostoksiin muiden valuuttojen tavoin. Mutta missä kryptovaluutat näyttävät todellista potentiaaliaan on internetiin rakennetuissa globaalisti toimivissa hajautetuissa palveluissa. Vaikka näiden palveluiden käyttö on edelleen hyvin alkuvaiheissa, suunta niillä on hyvin samanlainen kuin internetillä 90-luvulta lähtien.
Manu Isto
Kryptovaluutta-asiantuntija
Last updated: 08.02.2023 13:44
