Monet ovat varmasti kuulleet, kuinka taloustieteen mukaan teknologinen kehitys on tärkein talouskasvua ajava voima pitkällä aikavälillä. Tästä syystä myös usein oletetaan, että ns. teknologisesti takaa-ajavat maat tulevat kehittymään teknologian eturintaman maita nopeampaa tahtia tulevaisuudessa, koska nämä pystyvät hyödyntämään eturintaman maissa kehitettyä teknologiaa. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, sillä ero kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä on edelleen todella suuri, ja useissa tapauksissa kasvava. Mistä tämä sitten johtuu? Maailmanpankissa työskennelleen ekonomisti Stephen Knackin mukaan suurin yksittäinen selittäjä tälle on luottamus. Tässä blogissa käsitellään, miten luottamus luo markkinoille tehokkuutta, sekä miten lohkoketjuteknologia pystyy mullistamaan alhaisen luottamuksen maiden talouksia ja nostamaan niiden ihmisiä pois köyhyydestä.
Lyhyt taloustieteellinen kehikko
Miksi luottamus tehostaa talouden toimintaa ja luo vaurautta? Yksinkertaistetusti, kun taloudentoimijat voivat luottaa sopimusten pitävyyteen, kasvattaa se kannusteita investointeihin, eikä sopimusten valvomiseen tarvitse kuluttaa yhtä paljon resursseja. Koska koko talouden toiminta on pohjimmiltaan sopimusten tekemistä eri osapuolten välillä, korkea luottamus kertaantuu nopeasti läpi koko yhteiskunnan. Paul Zakin ja Stephen Knackin tutkimus aiheesta havaitsi, että luottamuksen noustessa 15 prosentilla koko talouden kasvu BKT/capita kasvaa 1 prosentilla. Tämän kertaantuu vuosien saatossa korolle korkoa -ilmiön avulla, ja luo upeita kasvutarinoita korkean luottamuksen maihin. Käydään seuraavaksi lyhyesti läpi luottamusta taloustieteellisellä kaavalla, joka auttaa hahmottamaan luottamuksen etua, ja tarkastellaan sen jälkeen, miten tämä näyttäytyy talouden jokapäiväisissä toiminnoissa.
Luottamuksen hyötyä voidaan mallintaa yksinkertaistetusti odotetun hyödyn funktiolla. Voidaan ajatella, että taloudellisella tapahtumalla on kaksi mahdollista tulemaa joista toinen on positiivinen ja toinen negatiivinen. Tapahtuman odotettu hyöty on siis näiden tulemien summa. Otetaan esimerkiksi talon ostamisen odotettu hyöty. Positiivisessa tapahtumassa kaikki menee odotetusti ja ostaja saa pitää talonsa. Negatiivisessa tapahtumassa ostaja menettää talonsa syystä tai toisesta ja siten menettää ostamiseen käytetyt varansa. Mitä korkeampi todennäköisyys negatiiviselle tapahtumalle on, sitä pienempi on odotettu hyöty. Tämä on tietenkin yksinkertaistus, mutta se auttaa hyvin hahmottamaan millä mekanismilla luottamus nostaa talouden tehokkuutta. Kun sopimuksen tekijä voi luottaa siihen, että toinen osapuoli, esimerkiksi pankki tai valtio, noudattaa sopimuksen ehtoja, pienentää tämä todennäköisyyttä negatiiviselle tulemalle ja nostaa siten odotettua hyötyä. Jos taas luottamuksen pettämisen todennäköisyys on korkea, odotettu hyöty laskee. Talon ostoa kuvaavassa esimerkissä, luottamuksen rikkominen voi tarkoittaa pankin yksipuoleista lainaehtojen muuttamista tai valtion tekemää pakkolunastusta.
Talon ostaminen on erinomainen esimerkki myös luottamuksen hyödyn kertaantumisesta. Yleensä ostaja tarvitsee ensin lainaa oston suorittamiseen. Mitä korkeampi luottamus lainan hakijan ja antajan välillä on, sitä halvempi laina voi olla. Korkean luottamuksen maissa henkilö pystyy menemään pankkiin hakemaan lainaa ja saamaan sitä maltillisella korolla hyvinkin pitkäksi aikaa. Tämän lisäksi ostaja sekä pankki pystyvät luottamaan, että omistusoikeus asuntoon on turvattu ja todistettavissa. Jos asunnon ostaja puolestaan asuu alhaisen luottamuksen valtiossa, ostoprosessi on huomattavasti vaikeampaa. Usein tällaisissa valtioissa finanssi-instituutiot eivät ole yhtä pitkälle kehittyneitä tai jopa olemattomia vakaisiin valtioihin verrattuna. Tästä syystä lainan saaminen pankeista voi olla monielle ihmisille lähes mahdotonta. Myös lainojen korot ja pituus ovat huomattavasti huonompia kuin korkean luottamuksen valtioissa. Myös luottamus omistusoikeuteen on huomattavasti matalampi, sillä luonnonkatastrofi tai vallanvaihtuminen voi tuhota todisteet omistusoikeudesta hetkessä. Näin on käynyt esimerkiksi Haitissa, jossa hurrikaanien tuhotessa ihmisten asunnot, on tuhoutunut myös todisteet niiden omistuksista sekä mahdollisista vakuutuksista. Myös Maailmanpankki on kiinnittänyt tähän ongelmaan huomiota. Jos ihmiset eivät pysty luottamaan omistusoikeuden pysymiseen, alenee heidän odotettu hyötynsä investoida varallisuutta kasvattaviin hankkeisiin. Tämä puolestaan johtaa luonnollisesti siihen että ihmiset eivät pysty kasvattamaan varallisuuttaan.
Samankaltaisia esimerkkejä voi löytää läpi kaikkien talouden toimintojen, missä luottamus eri toimijoiden välillä nostaa talouden tehokkuutta ja kasvattaa hyötyä kaikille osapuolille. Miten luottamusta pystyttäisiin sitten nostamaan? Lohkoketjuteknologian kehittymisen myötä asiaan ollaan löytämässä ratkaisu. Mitä jos luottamusta osapuolten välillä ei tarvittaisi ollenkaan?
Lohkoketju ja luottamus
Tähän mennessä luottamusta on pyritty usein luomaan ns. luotettujen kolmansien osapuolten avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi pankit, jotka hoitavat rahaliikenteen, valtion konttorit, joiden tehtävänä on pitää asiakirjat turvassa ja ajan tasalla, sekä monet muut instituutiot. Mutta kuten edellisessä kappaleessa todettiin, usein luotto näihin instituutioihin on hyvin vaikea rakentaa tai yksinkertaisesti ne eivät vain ole luotettavia kaikille osapuolille. Kryptovaluuttojen ja lohkoketjuprojektien kehityksestä on kuitenkin noussut useita innovaatioita, jotka ovat pystyneet luomaan ratkaisuja luottamuspulaan.
Yksinkertaistetusti lohkoketju on hajautettu tietokanta, johon tallennettua dataa ei voida muuttaa jälkikäteen. Tämä kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, mutta se pystyy mullistamaan maailmaa usein eri tavoin. Ensinnäkin lohkoketju tuo finanssipalvelut ihmisille, joilla ei ole ollut aiemmin mahdollisuutta niihin. Koska kryptovaluuttojen käyttö ei vaadi pankkeja tai muitakaan instituutioita, pystyy kuka tahansa maailmassa, jolla on mahdollisuus käyttää internetiä, käyttämään myös kryptovaluuttoja. Finanssipalvelujen lisäksi lohkoketjuteknologian avulla pystyy parantamaan useita palveluita, jotka ovat tähän mennessä tarvinneet luotettavaa kolmatta osapuolta. Useissa tapauksissa lohkoketju voi myös poistaa tarpeen kolmansille osapuolille kokonaan.
Suurin osa lohkoketjuprojekteista on ns. luottamuksettomia systeemejä (trustless system). Tämä käytännössä tarkoittaa, että kyseinen systeemi mahdollistaa toisilleen tuntemattomien käyttäjien interaktiot ilman tarvetta luottaa toiseen osapuoleen tai keskitettyyn kolmanteen osapuoleen. Yleensä näiden systeemien keskiössä on julkinen lohkoketju sekä avoin lähdekoodi, jotka kuka tahansa pysyy tarkistamaan, sekä hajautettu ylläpito, joka varmistaa, ettei yhdelläkään yksittäisellä toimijalla ole valtaa kontrolloida systeemin toimintaa. Käyttäjien ei tarvitse siis luottaa yhteenkään yksittäiseen toimijaan, vaan luottamus on rakennettu systeemin protokollaan ja kannustimiin, joihin keskitetyt toimijat eivät pysty vaikuttamaan. Tarkastellaan seuraavaksi esimerkkejä tallaisista palveluista, ja miten lohkoketjuteknologia pystyy potentiaalisesti korjaamaan näiden luottamusongelman tulevaisuudessa.
1. Valuutat
Valuuttojen ylläpitämisessä luotettavana instituutiona toimii pankkisektori, erityisesti keskuspankit. Suurena ongelmana luottamukselle on, että keskuspankit voivat luoda rahaa tyhjästä ja tuhota kierrossa olevan rahan arvoa inflaatiolla. Lisäksi varojen säilyttäminen pankeissa luo riskin varojen jäädytykselle ja takavarikoinnille erityisesti epävakaissa valtioissa. Nämä ongelmat vaikeuttavat esimerkiksi säästämistä investointeja varten.
Kryptovaluutat kuten Bitcoin ja Litecoin mahdollistavat varojen säilyttämisen sekä siirtämisen ilman kolmatta osapuolta. Näin ollen esimerkiksi globaaleissa rahalähetyksissä ihmisten ei tarvitse käyttää pankkeja, jotka laskuttavat huomattavia summia näistä palveluista. Lisäksi nämä kryptovaluutat toimivat oman protokollansa mukaan, jota mikään yksittäinen taho ei pysty muuttamaan. Epävarmuus yllättävistä rahapoliittisista muutoksista siis poistuu. Näiden ominaisuuksien ansiosta, talo-esimerkin henkilöllä on mahdollisuus myös epävakaassa valtiossa säästää varoja ilman pelkoa rahojen varastamisesta tai säästöjen arvon tuhoutumisesta inflaatiolla. Rahan säästämisen odotettu hyöty siis kasvaa, sillä todennäköisyys näille negatiivisille tapahtumille pienenee.
2. Finanssipalvelut
Pankit toimivat luotettava osapuolena myös muissa finanssipalveluissa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi lainapalvelut, vakuutukset ja sijoituspalvelut. DeFi-palveluiden myötä aikaisemmin esimerkkinä käytetty talon ostaja pystyy hakemaan lainaa nyt globaalisti ilman tarvetta turvautua alueensa mahdollisesti korruptoituneeseen pankkisektoriin. Hajautetuissa lainapalveluissa, kuten Aaveessa, jokainen pystyy saamaan lainaa samoilla ehdoilla, ilman tarvetta perinteisistä pankkipalveluista tuttuun byrokratiaan. Myös pelko lainaehtojen yllättävästä muutoksesta katoaa. Älysopimuksella luotua lainaa ei pystytä jälkikäteen muuttamaan lainanantajan yksipuoleisella päätöksellä. Nämä palvelut kasvattavat siis myös yhdenvertaisuutta, sillä koodia ei kiinnosta onko lainanhakija maanviljelijä Indonesiasta vai pankkiiri New Yorkista, palvelu on kaikille sama. Enää ihmisiä ei voi rajata näiden finanssipalveluiden ulkopuolelle, joka on ollut suuri ongelma etenkin naisille ja vähemmistöjen edustajille useissa maissa.
Tämä ei välttämättä vielä mullista vakaissa maissa asuvien henkilöiden elämää, mutta pystyy parantamaan ennennäkemättömällä tavalla useiden köyhien maiden asukkaiden mahdollisuuksia rahoittaa elämäänsä ja yritystoimintaa. Lisäksi useat DeFi projektit tarjoavat mahdollisuuden näille henkilöille sijoittaa myös perinteisempiin sijoituskohteisiin kuten osakemarkkinoille. Vielä ennen internetiä sijoittaminen osakemarkkinoille oli hyvin vaikeaa jopa useimmille rikkaiden maiden asukkaista. Lohkoketjuteknologian avulla nämä palvelut pystytään mahdollistamaan maailman köyhimpien maiden asukkaille, ilman tarvetta pankkitilille ja kolmansille osapuolille. Lohkoketjuteknologia siis poistaa finanssipalveluiden käytön esteet ja lisää luotettavuutta niiden käyttöön, sillä niiden ei tarvitse enää olla sidoksissa alueiden instituutioihin.
3. Datamarkkinat
Digitalisaation seurauksena datasta on tullut yhä halutumpi ja arvokkaampi hyödyke. Uudenlaisena ja vaikeasti havainnoitavana hyödykkeenä datan omistaminen ja käyttö ovat kuitenkin keskittyneet suurilta osin digijäteille kuten Googlelle ja Facebookille.
Datan hallinta yhdellä toimijalla, ja jopa keskitetyillä datapalvelimilla, tekee siitä alttiin luonnonkatastrofeille, hyökkäyksille tai manipulaatiolle. Useat muistavatkin uutisia, kuinka yksittäisiä pilvipalveluita vastaan tehdyissä hyökkäyksissä miljoonien ihmisten data ja esimerkiksi palveluun tallennetut kuvat ja asiakirjat ovat päätyneet hakkereiden käsiin. Useat lohkoketjuprojektit ovatkin rakentaneet palveluita, joiden avulla datan säilyttäminen voidaan hajauttaa käyttäjille. Tällöon datan hyödyntäminen ei enää ole keskitetyn tahon hallinnassa. Katastrofi tai hyökkääjä ei voi enää korruptoida dataa yksittäisen toimijan kautta, sillä datan säilyttäminen on hajautettu globaalille verkostolle. Tämä myös tekee datasta huomattavasti luotettavampaa, sillä käyttäjän ei tarvitse enää luottaa palveluntarjoajaan datan ollessa tallennettuna hajautetusti lohkoketjuun. Tällöin yksittäinen toimija ei pysty esimerkiksi manipuloimaan dataa, kuten on mahdollista nykyisissä keskitetyissä järjestelmissä. On myös hyvin mahdollista, että nykyiset yritykset, jotka dominoivat pilvipalvelu markkinoita, kuten Amazon, Google ja Microsoft, tulevat tulevaisuudessa itsekin hyödyntämään lohkoketjuteknologiaa näihin palveluihin. Jos he eivät sitä tee, kilpailu tulee pitämään huolen, että niiden markkinaosuus tulee laskemaan.
Lohkoketjuteknologian avulla käyttäjien datasta voidaan tehdä suojattua, jolloin ainoastaan sen omistajalla on mahdollisuus sen jakamiseen. Jo lähitulevaisuudessa tällä teknologialla voidaan parantaa esimerkiksi potilastietorekisterien turvallisuutta sekä käyttöä. Tämän ansiosta ihmiset pystyvät jatkossa hallinnoimaan omia tietojaan paremmin, ilman pelkoa niiden väärinkäytöstä tai joutumisesta vääriin käsiin.
4. Luottamus rekistereihin
Hajautetun lohkoketjun hyödyntäminen datan säilyttämiseen luo mahdollisuuden myös parantaa useita valtioiden toimintoja. Kun asiakirjat ja rekisterit tallennetaan lohkoketjuun, pysyvät ne tallessa ja muuttamattomina vaikka luonnonkatastrofit tai konfliktit tuhoaisivat valtion infrastruktuurin. Kun datan ylläpitoinfrastruktuuri on avointa ja hajautettua, eivät maan sisäiset tapahtumat voi tuhota näitä aineistoja. Tämä tekee näiden rekisterien ylläpidosta luotettavampaa ja siten kannattavampaa. Useat valtiot ovatkin jo alkaneet hyödyntämään lohkoketjuteknologiaa esimerkiksi maarekistereiden ylläpitämiseen. Vaikka pelkkä rekisteri ei vielä varmenna sitä, että valtio ja sen virkamiehet kunnioittavat näitä sopimuksia, antaa lohkoketjuteknologia kansalaisille kuitenkin työkalun lisätä avoimuutta ja todisteita näistä sopimuksista. Lohkoketjuteknologian mahdollistama avoimuus vähentää mahdollisuuksia korruptiolle ja pakottaa näin hallintoja toimivaan luotettavammin.
Yhteenveto
Esimerkkejä siitä, miten lohkoketjuteknologia tulee parantamaan palveluita, jotka ovat tähän asti tarvinneet luotettuja kolmansia osapuolia voisi luetella vielä useita. Vedetään kuitenkin yhteen, mitä nämä lohkoketjun avulla toimivat luottamuksettomat palvelut tulevat tarkoittamaan maailmalle. Historiallisesti vakaissa valtioissa nämä palvelut ja instituutiot ovat luoneet pohjan ennennäkemättömän talouden ja hyvinvoinnin kasvun mahdollistajina. Kuitenkin useilla alueilla tällaista mahdollisuutta ei ole ollut. Nyt lohkoketjuteknologia pystyy luomaan infrastruktuuria näiden palvelujen tuottamiseen ilman, että ihmisten tarvitsee luottaa kolmansiin osapuoliin, olivat ne sitten pankkeja, yrityksiä tai valtioita. Nämä palvelut voidaan tuottaa ja ylläpitää globaalisti hajautettuna ja avoimina, jolloin mikään yksittäinen taho ei voi estää ihmisiä käyttämästä niitä. Tulevaisuudessa ihmisten ei tarvitse pelätä, että valtaapitävä osapuoli muuttaa sopimusehtoja yksipuoleisella päätöksellä tai väärentää asiakirjoja, oli kyse sitten lainasta tai omistusoikeustodistuksista.
Useat voimakkaat instituutiot varmasti yrittävät tuottaa vastarintaa tälle kehityskululle. Mutta historiasta voi oppia, että hyviä muutoksia vastaan taistelu ei kannata. Tulemme näkemään yhä useampia DeFi-palvelu Aaveen kaltaisia hajautettuja palveluntarjoajia, mutta myös yrityksiä ja valtioita, jotka tulevat hyödyntämään lohkoketjuteknologiaa kilpailuetuna. Tämä kilpailu ihmisten luottamuksesta tulee hyödyttämään erityisesti heitä, joilla ei tähän mennessä ole ollut mahdollisuutta hyödyntää luotettavia sopimuksia ja palveluita. Kuten alun esimerkeistä kävi ilmi, kun todennäköisyys luottamuksen pettämiselle pienenee, odotettu hyöty ja sitä kautta hyvinvointi tulevat kasvamaan.
Manu Isto
Kryptovaluutta-asiantuntija
Last updated: 13.05.2022 12:29
